Julkaistu 20.3.2017

Valinnanvapaus tarvitsee tuekseen puolueetonta neuvontaa

Luonnos sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöstä on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen maanantaina 20.3. antaman lausunnon mukaan keskeneräinen ja sisällöltään monimutkainen sekä vaikeasti hahmotettava niin kansalaisille kuin ammattilaisillekin. Luonnoksen mallissa tuotanto sirpaloituu, jolloin palveluiden yhteensovittaminen ei toteudu kaikilta osin sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti.

Sairaanhoitopiirin hallituksen lausunnossa todetaan muun muassa, että laaja valinnanvapaus, joka ei ole suoraan julkisessa ohjauksessa (maksusetelit, asiakassetelit ), sisältää merkittävän riskin siitä, että palveluiden käyttö lisääntyy ja kulut kasvavat. Kustannuksia tulevat lisäämään myös tuottajasta riippumattoman kansalaisten neuvonnan järjestäminen, asiakassetelien hallinnollinen käsittely ja käytön valvonta sekä palveluiden laadun ja asetettujen hoidollisten tavoitteiden toteutumisen seuranta. Nämä kaikki edellyttävät mittavaa valmistelua, ohjausta sekä tietojärjestelmiä ja tiedon hallintaa.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri korostaa lausunnossaan valinnanvapausneuvonnan asemaa. Sillä on jo usean vuoden kokemus nykyisen hoitopaikan valinnanvapauden toteuttamisesta ja itse sairaalan valinneiden potilaiden hoitamisesta. Pirkanmaa on sairaanhoitopiireistä ainut, joka on tarjonnut valinnanvapausasioissa henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Kokemusten perusteella nykyiseenkin lakiin liittyy väestölle vaikeasti tulkittavia kohtia, joihin tarvitaan tuottajasta riippumatonta neuvontaa ja ohjausta.

Sairaanhoitopiiri on vuodesta 2013 lähtien aktiivisesti viestinyt valinnanvapaudesta väestölle eri viestintä- ja markkinointikanavia käyttäen. Se on myös tutkinut valinnanvapauteen liittyvää tietoisuutta vuonna 2013 ja 2016. Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä on myös kokemuksia hyvin toimivasta yhtiömuotoisesta julkisesta erikoissairaanhoidosta konsernissaan.

Huippuosaaminen sirpaloituu

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri arvioi nyt, että ehdotetun valinnanvapauslain luonnoksen myötä yliopistollisten sairaaloiden tutkimus- ja opetustoiminta sekä palvelutuotanto sirpaloituisivat. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio jäisi lisäksi liian vähälle huomiolle. Lakiluonnos onkin monella tavalla keskeneräinen ja epärealistinen.

Sairaanhoitopiirin hallitus totesi maanantaina antamassaan lausunnossa, että lain edellyttämiin ICT-ratkaisuihin tarvitaan selvästi kaavailtua pidempi aika ja paljon rahaa.

  • Kustannussäästöjen toteutuminen on epätodennäköistä vuoteen 2029 mennessä.

Tällä hetkellä yliopistosairaalat tuottavat vaativan erikoissairaanhoidon ja päivystyspalveluiden lisäksi merkittävässä määrin avohoitopalveluita ja päiväkirurgiaa. Päivystysvalmiuden ja osaamisen ylläpitämiseksi sairaalat tarvitsevat riittävän lääkärimäärän päivystystoimintaan ja ruuhkatilanteita hallitsemaan. Päiväaikainen päivystystoiminta on opetuksen kannalta tärkeää. Virka-ajan ulkopuolella päivystystilanteissa on vaikeampaa saada kokeneiden erikoislääkärien neuvoja ja apua.

Koulutusvaiheen lääkäreille ja hoitajille työskentely poliklinikoilla ja päiväkirurgian yksiköissä on keskeisessä asemassa. Mikäli tätä toimintaa siirtyy lakiluonnoksessa luonnehdittuihin markkinoilla oleviin yhtiöihin, sillä on merkittävä vaikutus niin erikoissairaanhoidon päivystysvalmiuden ylläpitämiseen kuin koulutukseen.

Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan hallituksen kokouksen esityslistan liitteistä.