Julkaisujen JUFO-luokitus

Tutkijoiden tieteellistä julkaisutoimintaa on helppo mitata määrällisesti. Laadunarviointi ja vaikuttavuuden mittaaminen vaatii bibliometristen indikaattoreiden hyödyntämistä.

Vakiintuneimpia mittareita ovat viittaustietokantoihin, etenkin Thomson Reuterin Web of Science (WoS) -aineistoon, perustuvat viittausindikaattorit, jotka osoittavat, kuinka paljon arvioinnin kohteena olevat julkaisut ovat keränneet viittauksia.

Viittausten määrä osoittaa julkaisujen tieteellistä laatua ja julkaisujen saamaa vastaanottoa tieteellisessä yhteisössä. Viittausmäärä kertoo myös samalla tutkimuksen luotettavuudesta, ideoiden ja tulosten omaperäisyydestä sekä tutkimuksen merkityksestä tiedeyhteisölle.

Käytössä olevia bibliometrisiä indikaattoreita ovat esimerkiksi

Käytössä oleva JUFO-pisteytys

JUFO:n tarkoituksena on toimia indikaattorina tieteellisten julkaisukanavien laadunarvioinnissa. JUFO-pisteytys otettiin Taysissa ja Tays-ervassa käyttöön vuoden 2015 aikana.

Tieteellisten seurain valtuuskunta on toteuttanut julkaisujen laadunarvioimista varten Julkaisufoorumihankkeen. Tavoitteena oli luoda järjestelmä, jossa tieteellistä julkaisutoimintaa voidaan arvioida sekä laadullisesti että määrällisesti.

Julkaisufoorumijärjestelmän perustana on tasoluokitus, joka kattaa kaikkien tieteenalojen julkaisukanavat eli tieteelliset lehdet, sarjat ja kirjakustantajat. Julkaisu­kanavien arviointi tapahtuu 23 tieteenalakohtaisessa asiantuntijapaneelissa.

Julkaisukanavien tasoluokitus on julkinen. Tasoluokitukset päivitetään neljän vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2018. Täydennysarviointeja tehdään jatkuvasti. Vuodesta 2015 alkaen JUFO-luokitusta on käytetty yliopistojen koko tieteellisen julkaisutuotannon laadun indikaattorina.

Uusia tieteellisiä julkaisukanavia lisätään vuosittain. Vuoden 2015 joulukuussa luokituksessa on yhteensä 31 200 kanavaa, joista yli 80 prosenttia edustaa lehtiä ja julkaisusarjoja.

JUFO:n tasoluokitus 2016

1 perustaso 88 % lehdistä ja sarjoista 92 % kirjakustantajista
2 johtava taso 9 % lehdistä ja sarjoista 7 % kirjakustantajista
3 korkein taso 3 % lehdistä ja sarjoista 1 % kirjakustantajista

Taso 1
Eri tieteenalojen kotimaiset ja ulkomaiset, suomalaisen tutkimuksen näkökulmasta keskeisimmät ja tasokkaimmat tieteellisen julkaisukanavan määritelmän täyttävät julkaisukanavat. Paikallisia kotimaisia julkaisukanavia (esim. yliopistojen ja laitosten omia sarjoja), joiden arvioijista ja kirjoittajista yli puolet edustaa samaa tutkimusorganisaatiota, ei voida pääsääntöisesti hyväksyä tasolle 1. Suomalaisten yliopistojen monografiaväitöskirja vastaa tason 1 erillisteosta ja artikkeliväitöskirjan tason 1 alkuperäisartikkelia, vaikka ne olisivat ilmestyneet julkaisukanavissa, joilla ei ole Julkaisufoorumi-luokitusta.

Taso 2
Eri tieteenalojen johtavat tieteelliset julkaisukanavat, joissa tutkijat eri maista julkaisevat parhainta tutkimustaan. Tasolle 2 on pääsääntöisesti luokiteltu vain kansainvälisiä tieteellisiä julkaisukanavia, joiden toimitus-, kirjoittaja- ja lukijakunta edustaa eri kansallisuuksia. Tasolle 2 on kuitenkin luokiteltu myös johtavia suomen- tai ruotsinkielisiä julkaisukanavia, jotka kattavat tieteenalansa suomalaisen yhteiskunnan, kulttuurin tai historian erityispiirteitä käsittelevää tutkimusta mahdollisimman laajasti.

Taso 3
Lehdet ja sarjat, jotka ovat vaikuttavuudeltaan tieteenalansa laaja-alaisimpia tason 2 lehtien ja sarjojen joukossa. Tasolle 3 on luokiteltu lehtiä ja sarjoja, joissa julkaistu tutkimus edustaa oman tieteen- tai tutkimusalansa korkeinta tasoa ja sen (esim. viittausindikaattoreilla mitattu) vaikuttavuus on erittäin suuri. Lehdet kattavat omaa tieteen- tai tutkimusalaansa laajasti, eivätkä rajoitu kapean erikoistematiikan käsittelyyn. Kirjoittaja- ja lukijakunta on kansainvälistä; toimituskunnissa toimivat alan johtavat tutkijat. Julkaisemista näissä lehdissä ja sarjoissa arvostetaan alan kansainvälisessä tutkijayhteisössä erittäin korkealle.

Julkaisufoorumi-luokitus soveltuu tutkimuksen arvioinnin työvälineeksi suurten julkaisumäärien tasolla. Tieteenalojen väliseen vertailuun Julkaisufoorumi-luokitus ei sovellu, eikä se voi korvata yksittäisten tutkijoiden tai tutkimusryhmien arvioinnissa julkaisujen sisältöön perustuvaa vertaisarviointia.

Julkissa ei enää Impact Factor -lukuja vuoden 2016 julkaisuissa

Lehden impact factor eli IF on luku, joka kuvaa kuinka monta siteerausta lehdessä ilmestyneet artikkelit saavat keskimäärin yhden vuoden aikana. Impact factor -luku lasketaan jakamalla lehden kahden vuoden aikana ilmestyneiden artikkeleiden saama siteerausten kokonaismäärä artikkelien määrällä. Esimerkiksi vuoden 2014 impact factor on vuosina 2012 ja 2013 julkaistuihin artikkeleihin tehtyjen viittausten keskimäärä vuonna 2014. Laskettaessa otetaan huomioon alkuperäisartikkelit, katsaukset sekä tekniset huomautukset.

Uusi IF-luettelo ilmestyy ja tietokanta päivittyy kerran vuodessa syksyllä. Julkiin tallennettuihin vuoden 2015 artikkelien impact-luvut otettiin JCR-vuoden 2014 impact-luettelosta, joka ilmestyi vuonna 2015.