Alatiesynnytys

Korostamme aitoa asiakaslähtöisyyttä ja haluamme tukea synnytyksen normaalia etenemistä. Keskustelemme perheen toiveista ja ajatuksista sekä kerromme synnytyksen edetessä kivunlievitysvaihtoehdoista. Taysissa lähes 90 prosenttia vauvoista syntyy alateitse.

Sairaalan tullessa varmistutaan äidin ja vauvan hyvinvoinnista:

  • ulkotutkimuksella kätilö tunnustelee vauvan asentoa vatsan päältä
  • ​vauvan sykettä rekisteröidään sykeseurantalaitteella
  • sisätutkimuksella tutkitaan kohdunsuun avautumista
  • synnyttäjältä mitataan verenpaine, lämpö ja tarkistetaan virtsan valkuainen.

Kun synnytys on käynnissä, siirrytään synnytyssaliin. Puolison tai tukihenkilön lisäksi synnyttäjä voi ottaa mukaansa myös koulutetun doulan. Synnyttäjä saa halutessaan pitää omia vaatteitaan.

Keskustelemme synnyttävän perheen kanssa heidän toiveistaan ja ajatuksistaan, ja kirjaamme tämän synnytystietojärjestelmään. Synnytyksen edistyessä kätilö kertoo kivunlievitysvaihtoehdoista.

Avautumisvaihe

Vauvan sykettä ja synnytyssupistuksia seurataan koko synnytyksen ajan. Avautumisvaiheessa, mikäli synnyttäjä ei tarvitse lääkkeellistä kivunlievitystä ja vauvan sykekäyrä on moitteeton, voidaan sykettä seurata ajoittain.

Avautumisvaiheen etenemistä seurataan tutkimalla kohdunsuun avautumista, vauvan kulkua synnytyskanavassa ja tarjoutuvan osan laskeutumista. Synnytyksen aikana voi syödä omia eväitä tai pyytää kevyttä välipalaa hoitavalta kätilöltä.

Puoliso tai tukihenkilö voi halutessaan keittää kahvia ja säilyttää eväitään jääkaapissa synnytyssalissa. Tukihenkilön wc sijaitsee synnytyspäivystyksessä.

Lääkkeetön kivunlievitys

Synnyttäjä voi liikkua ja vaihtaa asentoa synnytyshuoneessa toiveittensa mukaan. Avautumisvaiheen kivunlievityksenä hän voi käyttää suihkua, ammetta, lämpöpakkauksia, terapiapalloa, keinutuolia, tens-laitetta, aqua-rakkuloita ja tukihenkilön antamaa hierontaa. 

Lääkkeellinen kivunlievitys

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa, kun synnytys ei ole vielä kunnolla käynnissä, voidaan antaa kipulääkettä lihakseen. Ilokaasua voi käyttää koko synnytyksen ajan. Kohdunkaulan eli paraservikaalipuuduksen laittaa synnytyslääkäri. Selkäpuudutuksen eli epiduraali- tai spinaalipuudutuksen laittaa anestesialääkäri. Kätilö kertoo tilanteeseen sopivasta kivunlievityksestä.

Ponnistusvaihe

Synnytyshuoneen ilmapiirin tulisi säilyä rauhallisena ja synnytystapahtumaa kunnioittavana, joten pyrimme välttämään turhaa hälinää ja kirkkaita valoja.

Eri ponnistusasennot ovat mahdollisia, esimerkiksi puoli-istuva asento, kylkiasento, konttausasento, kyykkyasento, pystyasento ja jakkara tukihenkilön tukiessa. Erilaisia vaihtoehtoja kannattaa harjoitella jo kotona. Hoitava kätilö arvioi ponnistusvaiheen etenemistä ja antaa tarvittavia ohjeita synnyttäjälle ja tukihenkilölle.

Toimenpiteet

Joskus äiti voi tarvita apua vauvan synnyttämiseen. Lääkäri voi silloin auttaa laittamalla imukupin vauvan päähän. Vauva syntyy äidin ponnistaessa ja lääkärin vetäessä samanaikaisesti.

Varsinkin ensisynnyttäjälle voidaan joutua tekemään välilihan leikkaus eli episiotomia synnytystä helpottamaan. Toimenpide voi olla tarpeen myös uudelleensynnyttäjälle, jos vauva on hankalassa tarjonnassa. Ennen toimenpidettä alue puudutetaan.

Perätilasynnytys

Joskus vauva asettuu perätarjontaan eli on syntymässä takapuoli tai jalat edellä. Tällöin synnytystapa on yksilöllinen ja se päätetään yhdessä synnytyslääkärin kanssa.

Perätarjonnassa olevaa lasta alateitse synnyttävää äitiä hoidetaan samoin kuin jos lapsi olisi syntymässä pää edellä. Erona on vain syntymävaihe, jolloin synnytyslääkäri auttaa vauvan syntymään ja lastenlääkäri tarkistaa lapsen voinnin heti syntymän jälkeen.

Vauvan synnyttyä

Kun vauva on syntynyt, hänet annetaan heti äidin vatsan päälle suoraan ihokontaktiin. Siinä vauva saa levätä ensimmäisen tunnin. Vauvalle laitetaan nilkkaan tunnistusranneke, missä on väliaikainen henkilötunnus. Joskus lastenlääkäri tarkistaa vauvan heti syntymän jälkeen, esimerkiksi toimenpidesynnytysten jälkeen.

Ensi-imetyksen jälkeen vastasyntynyt mitataan, punnitaan, pestään ja puetaan. Vastasyntyneestä mitataan happisaturaatio 1,5–2 tunnin iässä.

Jälkeisvaihe ja seuranta

Hoitava kätilö ottaa napanuorasta tarvittavat verinäytteet ja auttaa istukan ulos. Kätilö tarkistaa, tarvitaanko ompeleita ja tarvittaessa puuduttaa ja ompelee. Kohdun supistumista ja verenvuotoa seurataan vielä synnytyksen jälkeen.

Äidin ja vastasyntyneen vointia seurataan synnytyshuoneessa 2–3 tuntia synnytyksen jälkeen tai potilashotelliin siirryttäessä viisi tuntia. Synnytyksen jälkeen äidillä on mahdollisuus käydä suihkussa ja perheelle tarjotaan välipalaa. Synnytys käydään läpi perheen kanssa ja keskustelu kirjataan synnytyskertomukseen.

Kun äidin ja vastasyntyneen vointi on hyvä, perhe siirtyy jatkohoitoon lapsivuodeosastolle 2a tai 2b tai potilashotellin Perheonni-yksikköön. Kotiutuminen voi olla mahdollista myös polikliinisesti 6–12 tunnin kuluttua synnytyksestä.