Kolorektaalisyöpä

Suolistosyöpä

Suolistosyövällä tarkoitetaan paksu- ja peräsuolen pahanlaatuista kasvaintautia, joka useimmiten on limakalvon adenoomapolyypista lähtöisin. Yleisin oire on ulosteessa esiintyvä veri tai anemia sekä muuttunut suolentoiminta. Suolistosyöpää myös seulotaan ulosteen veritestillä useissa kunnissa yli 60-vuotiailta.

Suolistosyöpä on suomalaisten kolmanneksi yleisin syöpäsairaus, ja sitä on hieman enemmän miehillä kuin naisilla. Suolistosyöpään sairastuu vuosittain yli 2000 suomalaista, mikä tarkoittaa Taysin alueella satoja potilaita. Noin 80 prosenttia potilaista on yli 60-vuotiaita.

Ennuste riippuu eniten taudin levinneisyydestä toteamishetkellä. Paikallisen eli suolenseinämään rajoittuneen taudin ennuste on varsin hyvä, 80–90 prosenttia potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta.

Taudin toteaminen ja levinneisyystutkimukset

Suolistosyöpä todetaan paksusuolentähystyksellä, jonka yhteydessä otetaan näytepalat. Nämä tutkimukset voidaan tehdä myös perusterveydenhuollossa.

Kun paksusuolentähystyksessä on todettu suolistosyöpä, lähetetään potilas erikoissairaanhoitoon. Suolistosyöpiä hoidetaan aina kiireellisesti. Erikoissairaanhoidossa selvitetään syövän levinneisyys, jotta voidaan suunnitella kullekin paras mahdollinen hoito.

Levinneisyystutkimuksena tehdään vartalon tietokonetomografia etäpesäkkeiden poissulkemiseksi, ja peräsuolen alueella todetuista kasvaimista joko suolen seinämän läpikasvua selvittävä ultraäänitutkimus tai lantion magneettikuvaus.

Hoitoneuvottelu Taysissa

Kutsumme potilaan gastroenterologian poliklinikalle hoitoneuvotteluun, jossa keskustelemme taudin hoidosta. Hoidossa on otettava huomioon taudin levinneisyys, luonne ja myös muut todetut sairaudet ja hoitokuntoisuus.

Jos jo lähettäneessä yksikössä on todettu taudin lähettäneen etäpesäkkeitä, ohjaamme potilaan hoitoneuvotteluun syöpäsairauksien poliklinikalle.

Suolistosyöpäpotilaiden moniammatillinen hoitoneuvottelu pidetään kerran viikossa. Kirurgit, syöpälääkärit, patologit ja röntgenlääkärit käyvät yhdessä läpi kunkin potilaan tautitilanteen ennen ja jälkeen leikkaushoidon sekä tarvittaessa muutenkin, jotta saadaan mahdollisimman järkevät hoitolinjaukset jokaiselle potilaalle.

Sädehoito ja solunsalpaajahoito

Peräsuolisyöpäpotilaille annetaan sädehoitoa usein ennen leikkausta. Sädehoito suunnitellaan yksilöllisesti ja tähdätään tarkasti kasvaimeen levinneisyystutkimusten mukaisesti.

Sädehoitoa annetaan joko lyhyesti viiden päivän kuurina, jolloin leikkaus on usein jo seuraavalla viikolla, tai vasta 8–12 viikon kuluttua. Toinen tapa on antaa sädehoitoa yhdessä sädeherkistäjän kanssa viiden viikon kuurina, jolloin leikkaus on noin 8–12 viikon kuluttua sädehoidon päättymisestä.

Solunsalpaajahoitoa annetaan yleensä vasta leikkauksessa saatujen levinneisyystietojen mukaisesti. Jos suolistosyöpä on jo toteamisvaiheessa levinnyt maksaan eikä suolen läpikulussa ole ongelmia, aloitetaan hoito usein solunsalpaajilla, joilla pyritään tuhoamaan maksapesäkkeet sekä ainakin rajoittamaan alkuperäiskasvainta.

Suolistosyövän leikkaushoito

Leikkaushoito tähtää kasvaimen poistoon. Se tarkoittaa yleensä paksusuolen osan poistoa, mutta joissain tapauksissa suolta on tarpeen poistaa laajemminkin. Tällaisia tilanteita on silloin, kun kasvaimia on useampia tai kasvainta epäillään perinnölliseksi.

Silloin kun syöpäkasvain on peräsuolen loppuosassa, voidaan joutua avanneratkaisuun. Useimmiten ulostusreitti saadaan kuitenkin säilytettyä normaalina, vaikka hoitojen vuoksi tehtäisiinkin väliaikainen niin sanottu suojaava avanne.

Ylli puolet suolistosyöpäleikkauksista voidaan tehdä tähystyskirurgisesti, jolloin leikkaushaavat ovat varsin pieniä ja kivuttomia. Leikkaus kestää 2–4 tuntia.

Osalla potilaista leikkaushoito jää oireita lievittäväksi eli palliatiiviseksi, ja osalle potilaista tehdään myös etäpesäkkeiden poistoa esimerkiksi maksasta, kun tilanne sen sallii.

Ennen leikkauspäivää potilas käy esikäynnillä gastroenterologian poliklinikalla, jossa hän tapaa kirurgin ja sairaanhoitajan sekä tarvittaessa avannehoitajan ja nukutuslääkärin. Leikkaukseen saavutaan useimmiten leikkauspäivän aamuna suoraan leikkausosastolle.

Vuodeosastohoito leikkauksen jälkeen

Leikkauksen jälkeen hoidamme potilasta gastroenterologian osastolla 1. Toipumisaika vaihtelee muutamasta päivästä noin viikkoon.

Jos leikkauksessa on asetettu avanne, avannehoitaja ohjaa potilasta ja hänen läheisiään yksilöllisesti ja varmistaa, että avanteen hoito onnistuu myös kotona. Potilasta auttaa myös sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa fysioterapeutti.

Kotiutua voi, kun kivut ovat hallinnassa tavanomaisin lääkityksin, suolentoiminta ja virtsaaminen onnistuvat ja potilas osaa hoitaa mahdollisen avanteen.

Suolistosyöpäleikkauksiin liittyy kuitenkin komplikaatioita, jotka voivat pitkittää hoitoaikaa. Tarvittaessa hoitoa jatketaan omassa terveyskeskuksessa tai aluesairaalassa.

Jatkohoito ja seuranta

Ensimmäinen kontrollikäynti gastroenterologian poliklinikalla on noin neljän viikon kuluttua kotiutumisesta. Siihen mennessä patologi on tutkinut leikkausnäytteen, ja olemme suunnitelleet jatkohoitoja ja seurantaa moniammatillisessa hoitoneuvottelussa. Kerromme tällöin potilaalle jatkosuunnitelmista, ja hän voi kysyä vielä epäselviä asioita.

Seuranta kestää noin viisi vuotta. Osa seurantakäynneistä on perusterveydenhuollossa ja osa Taysin syöpätautien poliklinikalla.

Sairaaloiden työnjako

Paksusuolen alueen syöpiä voidaan leikata Hatanpään sairaalassa. Peräsuolen syövät leikataan Tays Keskussairaalassa. Säde- ja solunsalpaajahoidot annetaan Taysin syöpätautien klinikalla. Tamperelaisia potilaita jatkohoidetaan ja seurataan Hatanpään sairaalassa.

Vastuuhenkilöt

Osastonylilääkäri Marja Hyöty
Gastrokirurgian erikoislääkärit:  Eija Haukijärvi, Ilona Helavirta, Sannamari Kotaluoto, Kirsi Lehto, Päivi Pappinen, Timo Tomminen, Mika Ukkonen
Syöpätautien erikoislääkärit Tapio Salminen; Nina Paunu, Maarit Bärlund