Sädehoito

Sädehoidolla pyritään tuhoamaan kasvainkudosta ja siten edesauttamaan taudin paranemista ja oireiden lievittymistä. Annamme Taysissa sekä ulkoista että kudoksensisäistä sädehoitoa eli tyköhoitoa. Koska sädetys vaikuttaa myös normaalikudoksiin, on sädehoidon suunnittelu lääkäreiden, fyysikoiden ja röntgenhoitajien kesken tärkeää.

Puolet kaikista syöpäpotilaista saa tautiinsa jossakin vaiheessa sädehoitoa. Suurimmat potilasryhmämme ovat eturauhassyöpää, rintasyöpää, keuhkosyöpää, pään ja kaulan alueen syöpiä, maha-suolikanavan syöpiä sekä pahanlaatuisia aivokasvaimia sairastavat.

Suunnittelemme jokaisen potilaan hoidon yksilöllisesti ja tästä syystä hoitojen määrä, kesto ja hoitokoneen valinta sekä muut seikat ovat erilaisia eri potilailla.

Sädehoidon suunnittelu Taysissa

Kun on päätetty antaa ulkoista sädehoitoa, tehdään hoidettavasta alueesta ensiksi annossuunnittelutietokonekuvaus, johon lääkäri rajaa sädehoidettavan alueen ja määrää tarvittavan sädeannoksen.

Tämän jälkeen seuraa tietokonepohjainen annossuunnittelu. Siinä suunnitellaan kuvien avulla hoito tarkasti halutulle alueelle siten, että herkät normaalikudokset vältetään mahdollisimman hyvin. Tämän vuoksi hoito voidaan jakaa useammastakin suunnasta annettavaan sädehoitokenttään siten, että eri sädekeilat yhtyvät syöpäkudoksessa.

Kokonaissädeannos jaetaan päivittäisiin osa-annoksiin, fraktioihin. Tällöin normaalikudoksille jää aikaa toipua väliaikoina.

Ulkoinen sädehoito

Yleensä sädehoitoa annetaan viitenä päivänä viikossa. Hoitokäynti kestää noin 20 minuuttia, josta varsinainen sädetys vain muutaman minuutin.

Kun tähdätään syövän parantamiseen, tarvitaan usein 5–8 viikkoa kestävä sädehoitojakso. Oireita lieventävässä sädehoidossa hoidettava vaiva määrää sädeannoksen, joten hoidon pituus voi vaihdella huomattavastikin eri potilaiden välillä.

Röntgenhoitajat asettelevat potilaan hoitoasentoon hoitopöydälle. Hoidon aikana ei saa liikkua, mutta hengittää voi normaalisti. Sädehoitopöytä nostetaan melko korkealle, ja siitä syystä liikkuminen on hoidon aikana kielletty.

Kudoksensisäinen sädehoito

Kudoksensisäisessä eli tyköhoidossa säteilylähde johdetaan katetrien avulla joko syöpäkudoksen sisään tai sen välittömään läheisyyteen. Säteilyn laji on valittu sellaiseksi, että sen tehokas vaikutus ulottuu vain noin senttimetrin päähän lähteestä. Tällöin sädetetyksi tulee useimmiten vain syöpäkudos ja normaalikudokset säästyvät.

Kokonaissädeannokset ja niiden jako päivittäisiin osiin vaihtelevat runsaasti kohteesta riippuen.

Sädehoitojakson aikana

Yleensä sädehoidossa käydään polikliinisesti. Jos kuitenkin potilaan yleiskunto on liiaksi alentunut, voimme ottaa hänet hoidon ajaksi vuodeosastolle. Pitkämatkalaiset voivat yöpyä potilashotellissa.

Sädehoidossa käytettävä säteily on samantapaista kuin röntgenkuvauksissakin käytettävä. Säteily ei tunnu miltään eikä sädehoitoa saava potilas ole "radioaktiivinen" hoidon jälkeen.

Sädehoidossa käyvä potilas voi viettää melko normaalia elämää. Useamman viikon pituinen sädehoito saattaa aiheuttaa väsymystä. Monipuolinen, tavallinen ruoka, omien voimien mukainen ulkoilu sekä päivälepo auttavat jaksamaan paremmin.

Lämmönnousua sädehoito ei yleensä aiheuta. Mikäli kuumetta ilmaantuu, on siitä syytä ilmoittaa hoitajalle.

Vastuuhenkilöt

Apulaisylilääkäri Tuija Wigren
Osastonhoitaja Sirpa Virsiheimo