Munuaiskasvain

Munuaissyöpä

Munuaissyöpä on munuaisen kuorikerroksesta alkunsa saava pahanlaatuinen kasvain. Kasvain löytyy usein sivulöydöksenä, kun tehdään vatsan alueen ultraäänitutkimus tai tietokoneviipalekuvaus jonkin muun vaivan vuoksi. Tällöin potilas lähetetään kiireellisesti leikkaushoitoon.

Munuaissyöpä todetaan Suomessa vuosittain noin 1 000 henkilöllä. Ilmaantumisajankohta painottuu selkeästi työelämän loppuvuosiin ja eläkeiälle. Oireita voivat olla verivirtsaisuus, kylkikipu, kuumeilu, laihtuminen tai etäpesäkkeen aiheuttamat paikallisoireet kuten selkäsärky.

Ennuste vaihtelee paljon. Pienen, munuaiseen rajautuneen ja kudostyypiltään rauhallisen kasvaimen ennuste on hyvä. Laajalti levinneen ja kudostyypiltään aggressiivisen taudin ennuste on huono – erityisesti, jos potilaan yleistilakin on jo alentunut.

Kaikista munuaissyöpäpotilaista puolet menehtyy ajan mittaan tautiin. Leikkaushoidolla on edelleen keskeinen asema hoidossa.

Tutkimukset Taysissa

Kun munuaiskasvain on todettu ja lähete on saapunut Taysin urologille eli virtsaelinkirurgille, ohjelmoimme potilaalle kiireellisen vartalon tietokonekuvauksen ja peruslaboratoriokokeet. Näiden jälkeen kutsumme potilaan kiireelliselle hoitoneuvottelukäynnille poliklinikalle.

Munuaissyövän diagnoosi ja arvio levinneisyydestä tehdään tyypillisesti kuvantamislöydöksen perustella. Tulkinnanvaraisessa tapauksessa voidaan kasvaimen luonne ennen hoitoa selvittää neulanäytteellä, jonka ottaa toimenpideröntgenlääkäri useimmiten ultraääniopastuksessa.

Hoitoneuvottelukäynnillä arvioimme kasvainlöydöksen ja suunnittelemme potilaan kanssa neuvotellen jatkohoidon. Useimmiten kyseessä on leikkaus, joko pelkän kasvainalueen tai koko munuaisen poisto. Samalla otamme kantaa mahdollisten etäpesäkkeiden hoitoon.

Munuaissyövän leikkaushoito

Noin viikko ennen leikkausta on esikäynti, jolloin tehdään kaikki leikkauksen vaatimat valmistelevat toimenpiteet: verinäytteiden otto, tutustuminen hoito-osastoon, nukutuslääkärin ja hoitavan urologin tapaaminen. Esikäyntihoitaja ohjaa potilasta tuon päivän tapahtumissa.

Leikkaukseen potilas saapuu yleensä vasta leikkauspäivän aamuna ravinnotta. Leikkaus voidaan tehdä perinteisenä avoleikkauksena, vatsaontelon tähystysleikkauksena tai robottiavusteisena. Suunnittelemme leikkausmenetelmän tapauskohtaisesti.

Pienen kasvainalueen poistamme muun munuaisen säästäen, kun taas kookkaampi kasvain edellyttää koko munuaisen poiston. Jäljelle jäävä toinen munuainen pystyy yleensä huolehtimaan riittävästä munuaistoiminnasta.

Mikäli tauti on lähettänyt vain yhden tai muutamia etäpesäkkeitä ja potilas on hyväkuntoinen, voimme nämä etäpesäkkeetkin mahdollisesti poistaa leikkauksessa.

Munuaissyövän lääkehoito

Jos syöpä on levinnyt laajemmin ja potilas on hyväkuntoinen, poistamme vain kasvaimen sisältävän munuaisen ja ohjaamme potilaan arvioon syöpätautien poliklinikalle.

Tuolloin onkologit eli syöpälääkärit arvioivat tilanteen ja käyvät potilaan kanssa jälleen hoitoneuvottelun. Lääkehoito aloitetaan, mikäli potilaan katsotaan siitä hyötyvän.

Osastohoito ja kotiutuminen

Osastohoidon aikana hoidamme kipua ja aloitamme ravitsemuksen aluksi laskimoon annettuna nestetiputuksena. Samalla potilas aloittaa vähitellen liikkumista, tarvittaessa fysioterapeutin ohjaamana. Potilas saa myös leikkauksen jälkeistä laskimotukosta ehkäisevää pistoshoitoa.

Tähystysleikkauksen jälkeen potilas kotiutuu noin kolmen vuorokauden kuluttua leikkauksesta, avoleikkauksen jälkeen noin kuudessa vuorokaudessa. Tarvittaessa osastohoitoa voidaan jatkaa oman aluesairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla.

Alkuvaiheen toipuminen vie 4–6 viikkoa, mikä on yleensä myös sairausloman pituus.

Seuranta urologian poliklinikalla

Taudin mahdollisen uusiutumisen varalta seuraamme potilasta poliklinikalla aluksi puolen vuoden välein, sitten vuosittain. Vastaanottotarkastuksen lisäksi tutkimukset sisältävät peruslaboratoriokokeet ja tärkeimpänä kuvaukset, joko vartalon tietokonekuvauksen tai vatsan ultraäänikuvauksen keuhkokuvauksella täydennettynä.

Matalan uusiutumisriskin potilaita seuraamme viiteen vuoteen asti, keski- ja korkean riskin potilaita kontrolliväliä pidentäen kymmeneen vuoteen asti. Alkuvaiheen jälkeen kontrollit siirtyvät omalle terveysasemalle.

Työnjako ja hoitotiimi

Urologien keskinäisen työnjaon mukaisesti osa urologeista hoitaa munuaissyöpäpotilaita.

Ongelmalliset, useamman erikoisalan yhteistyötä vaativat potilastapaukset on keskitetty Tays Keskussairaalaan. Tällainen on esimerkiksi alaonttolaskimoon kasvava munuaissyöpä, jonka leikkauksessa tarvitaan myös verisuonikirurgia.

Tarvittaessa leikkaukseen voivat osallistua myös rintaelinkirurgi tai vatsaelinkirurgi.

Fysioterapeutti auttaa potilasta kuntoutumaan leikkauksen jälkeen. Kuntoutusohjaaja auttaa ja ohjaa potilasta tekemään kuntoutumista ja arkista selviytymistä edistäviä yksilöllisiä ratkaisuja. Sosiaalityöntekijä avustaa esimerkiksi tukiasioiden järjestelyssä.

Vastuuhenkilöt

Osastonylilääkäri Juha Koskimäki
Apulaisylilääkäri Jarno Riikonen
Erikoislääkäri Jukka Kallio
Erikoislääkäri Erik Veskimäe