Keuhkosyöpä

Keuhkosyöpä on miesten toiseksi yleisin syöpä ja yleistymässä naisillakin. Usein keuhkosyöpä on alkuvaiheessa vähäoireinen ja potilas hakeutuu tutkimuksiin vasta yleiskunnon laskun, laihtumisen tai vaikeiden keuhko-oireiden vuoksi. Tällöin syöpämuutokset ovat yleensä jo laaja-alaisia.

Suurin osa keuhkosyövistä johtuu tupakoinnista. Myös työ- tai ympäristöperäinen asbesti-, kromi-, kivipöly- tai radonaltistus aiheuttaa keuhkosyöpää.

Keuhkosyöpä on edelleen vaikeahoitoinen, vakava sairaus ja se aiheuttaa merkittävän osan suomalaisten syöpäkuolleisuudesta. Kaikkien keuhkosyöpäpotilaiden viisivuotisennuste on ollut vain noin 15 prosenttia, mutta se on viime vuosina jonkin verran parantunut kehittyneen leikkaustekniikan, eri hoitomuotojen yhdistämisen ja uusien syöpälääkkeiden ansiosta.

Lähete ja tutkimukset Taysissa

Esimerkiksi työterveys- tai terveyskeskuslääkäri voi tehdä potilaalle kliinisen tutkimuksen sekä teettää keuhkoröntgenkuvauksen. Jos näiden perusteella on syytä epäillä keuhkosyöpää, lähettää lääkäri potilaan kiireellisesti jatkotutkimuksiin Taysiin.

Teemme tutkimukset Taysissa pääsääntöisesti polikliinisesti. Huonokuntoisemmille ja erikoistoimenpiteisiin tuleville potilaille teemme tutkimukset osastolta käsin.

Ensisijainen tutkimus on keuhkoputkien tähystys, jonka tekee keuhkosairauksien erikoislääkäri. Tähystyksen yhteydessä otetaan diagnoosin saamiseksi koepalat mahdollisesta näkyvästä kasvaimesta sekä erilaisia näytteitä. Joskus näyte on otettava keuhkoputkien kautta joko kirurgisesti tai ihon läpi kuvantaohjauksessa.

Levinneisyystutkimuksena keuhkolääkäri teettää yleensä rintaontelon ja ylävatsan tietokonekerroskuvauksen. Myös PET-kuvaus tai rintakehän kirurginen tähystystutkimus saattavat joskus olla tarpeen levinneisyyden selvittämiseksi.

Oireiden perusteella voidaan teettää myös muita tutkimuksia, esimerkiksi luuston isotooppikuvaus.

Keuhkosyövän hoito

Kun keuhkosyöpädiagnoosi on varmistunut, arvioimme taudin laajuutta, sen kudostyyppiä sekä potilaan kokonaistilannetta rintaelinkirurgien, keuhko-, syöpä- ja röntgenlääkäreiden sekä patologien erikoislääkärikokouksessa. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun paikallisen kasvaimen leikkaushoito saattaa olla mahdollinen.

Ei-pienisoluisten keuhkosyöpien eli levyepiteelikarsinooman, adenokarsinooman ja suurisoluisen anaplastinen karsinooman ensisijainen hoito on paranemiseen tähtäävä radikaalileikkaus. Pienisoluista keuhkosyöpää hoidetaan useimmiten solunsalpaajilla.

Radikaalileikkauksessa poistetaan kaikki havaittava kasvainmassa. Leikkauksen edellytyksinä ovat potilaan riittävä yleistila kestää leikkauksen aiheuttama rasitus ja keuhkojen riittävä toiminta leikkauksen jälkeen, joka mitataan keuhkojen toimintakokeilla kuten puhallustestillä. Leikkaushoidosta vastaavat Tays Sydänsairaalan rintaelinkirurgit.

Jos leikkaus ei ole mahdollinen, mutta potilaan kunto on hyvä, suunnittelevat syöpälääkärit hoidoksi joko syöpälääkehoidon tai sädehoidon, joskus molemmat. Paranemiseen tähtäävän radikaalisädehoidon edellytyksenä on, että koko kasvainmassa saadaan mukaan kohdealueeseen.

Mikäli syöpäkasvain on hyvin laajasti levinnyt ja potilaan yleiskunto on huomattavasti heikentynyt, keskitytään oireita lievittävään eli palliatiiviseen hoitoon.

Myös erityistyöntekijät osallistuvat yksilöllisen tarpeen mukaan hoitoon. Useimmiten tarvitaan fysioterapeuttien, ravitsemusterapeuttien ja sosiaalityöntekijöiden palveluita.

Seuranta

Keuhkosyöpäpotilaan seuranta suunnitellaan yksilöllisesti tehtyjen hoitotoimenpiteiden ja taudin ennusteen mukaan. Seuranta sisältää lääkärin vastaanottokäyntejä, laboratoriokokeita ja kuvantamistutkimuksia.

Leikkaushoidon jälkeen potilasta seurataan keuhkosairauksien poliklinikalla, jos hän ei ole tarvinnut liitännäishoitoja. Jos potilas on saanut liitännäishoitona solunsalpaaja- tai sädehoitoa, häntä seurataan syöpätautien poliklinikalla noin kahden vuoden ajan.

Levinnyttä keuhkosyöpää sairastavat potilaat ovat hoidossa ja seurannassa syöpätautien poliklinikalla. Täysin oireenmukaisessa hoidossa olevia potilaita seurataan joko Taysin palliatiivisessa yksikössä tai perusterveydenhuollossa.

Sairaaloiden työnjako

Seinäjoen, Hämeenlinnan ja Lahden alueiden potilaat tutkitaan ja syöpälääkehoidon osalta myös hoidetaan omissa keskussairaaloissaan.

Lahden alueen potilaat käyvät sädehoidossa Päijät-Hämeen keskussairaalan tiloissa toimivassa Taysin sädehoitoyksikössä ja Seinäjoen alueen potilaat Vaasan keskussairaalan sädehoitoyksikössä. Muiden sädehoito annetaan Tays Keskussairaalan sädehoitoyksikössä.

Vastuuhenkilöt

Erikoislääkäri Joni Niskanen
Erikoislääkäri Ismo Strander
Erikoislääkäri Jarkko Ahvonen
Ylilääkäri Juho Lehto
Apulaisylilääkäri Tuija Wigren