Prostatakarsinooma, eturauhaskarsinooma

Eturauhassyöpä

Eturauhassyöpä syntyy eturauhasen solujen muuttuessa pahanlaatuisiksi. Alkuvaiheen eturauhassyöpä ei aiheuta oireita. Myöhemmin voi ilmaantua virtsaoireita tai etäpesäkkeen aiheuttamaa selkäsärkyä. Useimmiten syöpäepäily herää, kun PSA-testi on poikkeava tai lääkäri toteaa eturauhasessa kyhmyn tai kovettuman tai lohkojen epäsymmetrian. Tällöin hän lähettää potilaan Taysiin tutkimuksiin.

Eturauhassyöpä on miesten yleisin pahanlaatuinen syöpäsairaus. Suomessa todetaan vuosittain noin 5 000 uutta syöpää ja Pirkanmaalla noin 500. Sairastuminen alle 40-vuotiaana on harvinaista, mutta esiintyvyys lisääntyy iän myötä ja keskimääräinen sairastumisikä on yli 70 vuotta.

Ennusteeseen vaikuttavat syövän solukuva ja levinneisyys toteamishetkellä. Diagnosoiduista eturauhassyöpätapauksista on viiden vuoden kuluttua elossa noin 93 prosenttia.

Tutkimukset Taysissa

Kontrolloimme sairaalassa PSA-arvon. Näin varmistamme, ettei kyse ole ollut esimerkiksi tulehduksen vuoksi satunnaisesti koholla olleesta arvosta.

Lääkäri tutkii eturauhasen ultraäänellä ja ottaa siitä samalla näytteet, joista selvitetään solu- ja kudosrakenne. Tätä edeltävästi voidaan tehdä myös eturauhasen magneettikuvaus.

Kun olemme saaneet patologilta lausunnon näytteistä, ilmoitamme tuloksen ja laadimme jatkosuunnitelman. Jatkotutkimukset riippuvat syövän asteesta ja PSA-arvosta. Jos arvo on vain hieman poikkeava ja syövän solukuva on ei-aggressiivinen eli kiltti, ei jatkokuvantamisia välttämättä tarvita.

Mikäli löydösten perusteella epäilemme korkean etenemisriskin eturauhassyöpää, selvitämme syövän mahdollista levinneisyyttä erilaisilla kuvauksilla. Tilannekohtaisesti valitsemme kullekin potilaalle sopivimmat tutkimukset:

  • Luustokartalla eli luuston gammakuvauksella selvitetään, onko eturauhassyöpä edennyt luustoon.
  • Vartalon tietokonekuvauksella, PET-TT-kuvauksella ja magneettikuvauksella selvitetään, onko syöpä levinnyt pehmytkudoksiin tai luustoon.
  • Eturauhasen magneettikuvaus tehdään yleensä silloin, kun harkitaan leikkausta ja halutaan selvittää, onko syöpä levinnyt eturauhasen ulkopuolelle.

Hoitoneuvottelu ja aktiivinen seuranta

Tutkimusten jälkeen potilas tapaa urologin eli virtsaelinkirurgin. Keskustelemme tehtyjen tutkimusten tuloksista, käymme läpi eri hoitovaihtoehtoja ja valitsemme parhaan mahdollisen hoitomenetelmän.

Jos eturauhassyöpä on solukuvaltaan kiltti, syöpää on niukasti näytteissä ja PSA on matala, voidaan tilannetta seurata. Aktiiviseen seurantaan kuuluu PSA:n mittaus 3–6 kuukauden välein ja uusien näytteiden otto vuoden ja kolmen vuoden kohdalla. Ennen seurantapäätöstä tehdään usein vielä eturauhasen magneettikuvaus.

Jos syöpä todetaan sellaiseksi joka vaatii aktiivista hoitamista, hoidamme sen joko leikkauksella tai sädehoidolla.

Jos levinneisyystutkimuksissa todetaan etäpesäkkeitä, aloittaa urologi hormonaalisen lääkityksen. Jos eturauhasen syöpä etenee hormonaalisen lääkityksen aikana, tehdään lähete syöpätautien klinikkaan.

Eturauhassyövän leikkaushoito

Jos syöpä ei ole levinnyt eturauhasen ulkopuolelle, se voidaan poistaa leikkaamalla. Eturauhasen lisäksi poistetaan siemenrakkulat. Jos kyseessä on solukuvaltaan aggressiivinen syöpä, poistetaan myös paikalliset imusolmukkeet. Yleisimmät leikkauksen haitat ovat erektiohäiriö ja virtsanpidätysvaikeudet.

Ennen leikkausta on esikäynti, jolloin potilas tapaa sairaanhoitajan ja leikkaavan kirurgin, ellei ole tavannut häntä jo hoitoneuvottelussa. Tarvittaessa potilas tapaa myös anestesialääkärin.

Teemme leikkauksen robottiavusteisesti tähystystoimenpiteenä. Potilas tulee leikkaukseen toimenpideaamuna ja kotiutuu yleensä seuraavana päivänä.

Leikkauksessa pantu virtsatiekatetri poistetaan viikon kuluttua poliklinikalla. Ennen katetrin poistoa tehdään varjoainekuvaus, jolla varmistetaan, että sauma virtsarakon ja virtsaputken välillä on parantunut. Samalla käynnillä potilas saa fysioterapeutin ohjauksen pidätyskykyä ylläpitävien lihasten voimistelusta.

Patologi tutkii poistetut kudokset. Patologin lausunnon perusteella suunnittelemme jatkotoimenpiteet ja -kontrollit.

Eturauhassyövän sädehoito

Jos hoitovaihtoehdoksi tulee parantamiseen tähtäävä sädehoito, tekee urologi lähetteen syöpätautien klinikkaan, jossa käydään uusi hoitoneuvottelu. Ulkoisen sädehoidon toteuttavat Taysin onkologit eli syöpälääkärit Radiuksessa.

Sädehoidolla tuhotaan eturauhasen syöpäsoluja ja estetään niiden jakautuminen ja kasvu. Jos hoitovaihtoehtona on sädehoito yksinään, tapahtuu hoidon tehoamisesta kertova PSA:n lasku hitaasti. Matalimmat PSA-arvot saavutetaan keskimäärin puoli vuotta sädehoidon päättymisestä. Sädehoidolla PSA ei laske mittaamattoman matalaksi.

Sädehoitoa varten eturauhaseen laitetaan kolme tähtäysmerkkiä ultraääniohjatusti. Tämän jälkeen noin viikon päästä tehdään sädehoidon suunnittelua varten tietokonetomografiakuvaus. Kyseisestä kuvauksesta kahden tai kolmen viikon kuluttua alkaa sädehoito, joka yleensä tarkoittaa 5-39 hoitokertaa eli puolestatoista viikosta kahdeksaan viikkoon.

Sädehoidossa käydään kotoa. Yksi hoitotapahtuma kestää noin 15 minuuttia. Eturauhassyövän sädehoito on kivutonta eikä aiheuta ihoärsytystä tai pahoinvointia. Tyypillisiä haittavaikutuksia hoidon aikana ovat virtsarakon ärsytysoireet kuten tihentynyt virtsaamisen tarve sekä peräsuoliärsytyksen seurauksena tihentynyt ulostamistarve. Pitkäaikaissivuvaikutuksina saattaa esiintyä suoliston ärsytysoireita, virtsarakon ärsytysoireita ja erektiokyvyn laskua.

Levinneessä eturauhassyövässä sädehoitoa käytetään kivuliaiden luuston etäpesäkkeiden hoitoon. Silloin sädehoidolla pyritään lievittämään kipua. Hoitokertoja on yleensä yksi, mutta tarkempi sädehoidon suunnittelu on tapauskohtaista

Hormonihoito

Hormonihoitoa voidaan käyttää parantamiseen tähtäävässä sädehoidossa hoidon tehostamiseen ja levinneessä eturauhasen syövässä taudin hidastamiseen. Toteutamme sen hormonipistoksilla tai poistamalla kiveskudoksen. Tavoitteena on lopettaa kivesten mieshormoni- eli testosteronituotanto, jolloin eturauhassyöpä menee nukkuvaan eli inaktiiviseen tilaan, syövän eteneminen pysähtyy ja PSA-arvo laskee.

Tyypillisiä hormonihoidon haittavaikutuksia ovat kuumat aallot, erektiokyvyn menetys, seksuaalisen halukkuuden väheneminen, lihasvoiman heikkeneminen, luuston haurastuminen ja väsyneisyys. Luuston haurastumisen takia aloitamme potilaalle samalla kalsium-D-vitamiinihoidon. Jos eturauhassyöpä on edennyt luustoon, voimme aloittaa myös luustoetäpesäkkeiden hoitoon tarkoitetun lääkityksen.

Solunsalpaaja- eli sytostaattihoito

Solunsalpaajahoitoa käytetään etäpesäkkeitä lähettäneen eturauhassyövän hoitoon niissä tilanteissa, joissa hormonihoito ei riitä jarruttamaan syövän etenemistä. Solunsalpaajahoidolla pyritään tuhoamaan syöpäsoluja estämällä niiden jakautumista.

Koska sytostaattihoito rasittaa elimistöä kohtalaisesti, huonokuntoiset potilaat eivät sovellu siihen. Sytostaatit annostellaan suonensisäisesti yleensä kuuden annoksen sarjana, minkä jälkeen hoidon teho arvioidaan. Eturauhasen syövän hoidossa käytetyin solunsalpaaja on dosetakseli. Tämän tyypillisiä haittavaikutuksia ovat veriarvojen lasku, ääreishermojen ärsytys, turvotus, suun limakalvojen arkuus, väsymys ja ihottuma.

Uudet eturauhassyövänhoitoon tarkoitetut lääkkeet

Eturauhassyövän lääkehoito kehittyy jatkuvasti. Uudet lääkkeet estävät syöpäsolujen viestintää ja testosteronin valmistusta lisämunuaisissa sekä hoitavat luustopesäkkeitä.

Tämänhetkisen lupakäytännön mukaan uusia lääkkeitä voidaan käyttää, jos sytostaattihoito ei tehoa tai se aiheuttaa hankalia sivuvaikutuksia. Lupakäytännöt muuttunevat tulevaisuudessa niin, että niitä voidaan käyttää jo ennen sytostaatteja.

Seuranta hoitojen jälkeen

Ensimmäinen leikkauksen ja sädehoidon jälkeinen kontrolli on 3–5 kuukauden kuluttua kirurgian poliklinikalla.

Jos leikkauksen jälkeen toteamme tilanteen hyväksi ja potilas on siitä toipunut hyvin, siirrymme mobiiliseurantaan. Mobiiliseurannassa potilaalla on automaattinen PSA-seuranta puolen vuoden välein 10 vuoden ajan. Jos lisäkontrolleja tarvitaan, seuraava on vuoden kuluttua leikkauksesta.

Jos sädehoidon jälkeen tilanne on hyvä, siirtyy seuranta avoterveydenhuoltoon.

Sytostaattihoitoon lähetetty potilas pysyy syöpälääkäreiden seurannassa.

Hoitotiimi

Eturauhassyöpää leikkaa robottiavusteisesti kolme tähän koulutettua kirurgia, jotka myös pääsääntöisesti huolehtivat hoitoneuvotteluista ja kontrolleista.

Hoitotiimiin kuuluu myös fysioterapeutti, joka antaa ohjausta lihasharjoittelusta ja jolle ohjataan ne miehet, joiden pidätyskyky ei ole palautunut seurannassa. Uroterapeutti-seksuaalineuvojalle ohjataan hoitojen jälkeisestä erektiohäiriöstä kärsivät potilaat.

Ongelmallisia eturauhassyövän potilastapauksia käsitellään viikoittaisessa urologien ja onkologien meetingissä eli erikoislääkärikokouksessa.

Vastuuhenkilöt

Ylilääkäri (urologia) Teuvo Tammela
Osastonylilääkäri (urologia) Juha Koskimäki
Apulaisylilääkäri (urologia) Jarno Riikonen
Erikoislääkäri (urologia) Tomi Pakarainen
Erikoislääkäri (sädehoito) Hanna Mäenpää
Erikoislääkäri (sädehoito) Petri Reinikainen
Erikoislääkäri (syöpätaudit) Petteri Hervonen
Erikoislääkäri (syöpätaudit) Anna-Liisa Kautio