Kilpirauhasen vajaatoiminta, kilpirauhasen liikatoiminta, kilpirauhassyöpä, Basedowin silmäoireyhtymä

Kilpirauhasen sairaudet

Kilpirauhanen on kaksilohkoinen hormoneja tuottava elin, joka sijaitsee kaulalla kurkunpään alapuolella. Kilpirauhashormonit vaikuttavat lähes kaikkien kehon solujen toimintaan ja energiankulutukseen. Hormonien alentunut tai suurentunut pitoisuus ilmenee erilaisina oireina. Kilpirauhassairaus voidaan varmistaa verikokein, ultraäänitutkimuksella tai ohutneulanäytteellä.

Kilpirauhasen erittämistä hormoneista tärkeimmät ovat tyroksiini (T4) ja trijodityroniini (T3). Kilpirauhashormonien tuotantoa säätelee aivolisäkkeen erittämä tyreotropiini (TSH). Kun kilpirauhanen toimii "laiskasti", aivolisäkkeen TSH:n eritys lisääntyy piiskaamaan kilpirauhasen hormonituotantoa. Kun taas kilpirauhanen on "yliaktiivinen", aivolisäkkeen TSH-eritys vastaavasti vaimenee.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei tuota riittävästi kilpirauhashormoneja. Kilpirauhasen vajaatoiminta on naisilla yleisempi kuin miehillä ja sitä esiintyy jopa 7,5 prosentilla naisista. Kun hormonikorvaushoito toteutetaan yksilöllisesti ja sopivaa annostusta haetaan pitkäjänteisesti, voidaan kaikki taudin oireet poistaa.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnoosin ja hoidon voi toteuttaa terveyskeskuslääkäri tai työterveyslääkäri. Jos diagnostiikassa tai hoidossa on ongelmia, lääkäri voi tarvittaessa konsultoida Taysin endokrinologia.

Konsultaation perusteella annamme joko kirjallisia ohjeita tai kutsumme potilaan endokrinologin tai kilpirauhassairauksien hoitoon perehtyneen lääkärin vastaanotolle. Heitä työskentelee Tays Keskussairaalan lisäksi Tays Sastamalan ja Tays Valkeakosken sairaaloissa ja Ylöjärven terveyskeskuksessa.

Kilpirauhasen liikatoiminta

Kilpirauhasen liikatoiminta eli hypertyreoosi johtaa kilpirauhashormonien suurentuneeseen pitoisuuteen veressä ja kudoksissa. Sen tavallisin syy on Basedowin tauti, jota sairastaa noin 80 prosenttia kaikista hypertyreoosipotilaista. Basedowin taudissa veressä kiertää vasta-aineita, jotka kiihdyttävät kilpirauhasen toimintaa.

Muut tärkeimmät syyt ovat liikatoimiva kyhmystruuma sekä yksittäinen liikatoimiva kilpirauhaskyhmy. Myös kilpirauhastulehduksiin voi liittyä ohimenevästi kilpirauhashormonien suurentunut määrä verenkierrossa.

Kun potilaalla todetaan kilpirauhasen liikatoiminta, diagnoosin tehnyt lääkäri aloittaa heti lääkehoidon ja tekee lähetteen Taysin endokrinologian poliklinikalle. Poliklinikalta järjestämme potilaalle vastaanottoajan lähimpään toimipisteeseen, jossa toimii endokrinologi tai kilpirauhassairauksien hoitoon perehtynyt sisätautilääkäri.

Ensimmäinen käynti erikoissairaanhoidossa on, kun lääkehoito on ehtinyt vaikuttaa eli 4–6 viikkoa lääkehoidon aloituksesta. Välillä ei tarvitse käydä verikokeissa.

Liikatoiminnan hoidossa on kolme vaihtoehtoa: pitkäaikainen lääkehoito, radiojodihoito tai leikkaushoito. Jokaisella hoitomuodolla on omat hyötynsä ja haittansa. Valitsemme hoitomuodon yksilöllisesti kilpirauhasen liikatoiminnan syyn, kilpirauhasen koon ja rakenteen, muiden sairauksien sekä elämäntilanteen perusteella.

Pitkäaikaisen lääkehoidon seurannasta vastaa joko endokrinologi-hoitaja -työpari tai omalääkäri terveyskeskuksessa tai työterveydessä. Radiojodihoidot annetaan Taysin isotooppilaboratoriossa. Leikkauksia tehdään Tays Keskussairaalan lisäksi Hatanpään sairaalassa.

Kilpirauhasen kasvaimet

Kilpirauhasessa todetaan sekä hyvän- että pahanlaatuisia kasvaimia. Pahanlaatuisia on vain viisi prosenttia kasvaimista, ja useimmat niistäkin käyttäytyvät varsin hyvänlaatuisesti eivätkä lyhennä potilaan elinikää.

Suomessa todetaan vuosittain noin 400 kilpirauhassyöpää. Kilpirauhasen syöpä on naisilla 2–4 kertaa niin tavallinen kuin miehillä. Kilpirauhassyövän hoidossa käytetään kirurgiaa, radiojodihoitoa, joskus ulkoista sädehoitoa ja lääkehoitoa.

Kilpirauhaskyhmyjen selvittelyyn kuuluvat kilpirauhasen ultraäänitutkimus ja ohutneulabiopsia. Kilpirauhasen ultraäänitutkimus sekä ohutneulanäytteen otto ja tulkinta vaativat kokenutta röntgenlääkäriä ja patologia sekä asiantuntevaa löydösten tulkintaa. Tuloksen perusteella kyhmy voidaan todeta hyvänlaatuiseksi, uusintanäytettä vaativaksi tai kirurgista poistoa vaativaksi.

Ohutneulanäytteen tilannut lääkäri lähettää potilaan tarvittaessa Taysin yleiskirurgin vastaanotolle kilpirauhasen leikkausharkintaan. Taysin kirurgit leikkaavat paitsi Tays Keskussairaalassa myös Hatanpään sairaalassa. Kirurgi kutsuu potilaan keskustelemaan löydöksestä ennen leikkauspäätöstä.

Jos leikkauksen jälkeisessä mikroskooppitutkimuksessa varmistuu syöpä, kirurgi lähettää potilaan syöpätautien poliklinikalle. Sieltä jatkoseuranta ohjataan endokrinologian poliklinikalle, jos radiojodihoitoa ei tarvita.

Basedowin taudin silmäoireyhtymä

Basedowin tautiin voi liittyä silmäoireyhtymä, joka on silmäkuopan autoimmuunitauti. Sekä silmäoireet että kilpirauhasen liikatoiminta johtuvat elimistön virheellisestä immunologisesta hyökkäyksestä omia kudoksia kohtaan.

Silmäoireisiin kuuluvat hiekan tunne, punoitus, vetistely ja valonarkuus. Myös luomiturvotusta, kaksoiskuvia, liikekipua ja silmien takaista särkyä voi esiintyä. Joskus näkö huononee, jolloin tarvitaan kiireellistä hoitoa.

Silmäoireita hoidetaan paikallishoidoin ja kortisonilla sekä silmäntakaisiin kudoksiin kohdennetulla sädehoidolla. Joskus tarvitaan leikkaushoitoa. Silmäoireiden hoito vaatii kärsivällisyyttä, mutta ponnistelujen jälkeen päästään useimmiten hyvään tai ainakin tyydyttävään lopputulokseen.

Silmäoireiden hoito ja seuranta on keskitetty Tays Keskussairaalan endokrinologian poliklinikalle, jotta pystymme hyödyntämään endokrinologin, silmälääkärin ja joskus syöpälääkärin ja kirurginkin saumatonta yhteistyötä.

Vastuuhenkilöt

Endokrinologi Saara Metso
Kirurgi Rauni Saaristo
Kirurgi Tommi Hakala
Onkologi Hanna Aula