Sokeritauti

Diabetes

Suomessa on noin 500 000 diabeetikkoa, joista enemmistö sairastaa tyypin 2 diabetesta. Myös tyypin 1 eli nuoruustyypin diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut jatkuvasti. Diabetes voidaan todeta sokerirasituskokeella tai määrittämällä paastoverensokeri tai sokeroitunut hemoglobiini. Diabetesta hoidetaan tablettilääkityksellä ja insuliinipistoksilla.

Tyypin 1 diabeteksen oireita ovat laihtuminen, väsymys, suuret virtsamäärät ja lisääntynyt jano, jotka ilmaantuvat asteittain muutaman päivän tai viikon aikana. Tyypin 2 diabetes taas kehittyy asteittain useiden vuosien kuluessa eikä aiheuta voimakkaita oireita.

Tyypin 2 diabetes todetaankin usein sattumalta verikokeissa. Väsymys varsinkin aterian jälkeen, ärtyneisyys, jalkojen särky ja tulehdusherkkyys voivat johtua hoitamattomasta tyypin 2 diabeteksesta.

Enemmistöä tyypin 2 diabeetikoista hoidetaan terveyskeskuksissa tai työterveyshuollossa. Taysissa hoidamme

  • Vastasairastuneet tyypin 1 diabeetikot
  • Raskausdiabeetikot
  • Diabeteksen akuutit komplikaatiot, kuten happomyrkytys ja vakavia oireita aiheuttanut matala verensokeri
  • Krooniset komplikaatiot, kuten silmänpohjamuutokset, munuaissairaus, valtimotauti ja jalkahaavat
  • Diabeetikoiden raskauden suunnittelu ja raskauden aikainen seuranta
  • Nuoruusikäiset diabeetikot
  • Insuliinipumppuhoitoiset potilaat, jos omassa kunnassa ei ole insuliinipumppuhoitoon perehtynyttä lääkäriä ja hoitajaa
  • Tyypin 1 diabeetikot, jos omassa kunnassa ei ole insuliinipuutosdiabetekseen perehtynyttä lääkäriä
  • Tyypin 2 diabeetikot, jotka vaikeahoitoisen sairautensa tai muiden sairauksiensa vuoksi tarvitsevat moniammatillista osaamista

Diabeteksen toteaminen

Yleensä terveyskeskus- tai työterveyslääkäri lähettää potilaan oireiden perusteella laboratoriotutkimuksiin. Heikentynyt paastosokeri, glukoosinsieto tai diabetes voidaan todeta paastoverensokeri- tai sokeroituneen hemoglobiiniarvon perusteella tai sokerirasituskokeella.

Paastoverensokeri tarkoittaa veriplasman glukoosipitoisuutta yön paaston jälkeen. Jos arvo on pysyvästi kohonnut, potilaalla on heikentynyt paastosokeri tai diabetes.

Sokeroitunut hemoglobiini kuvaa keskimääräistä veren glukoosipitoisuutta edeltävän 2–8 viikon aikana. Mitä enemmän veressä on sokeria, sitä enemmän sitä tarttuu hemoglobiiniin, ja siksi sokeroituneen hemoglobiinin määrä suurenee diabeetikolla.

Sokerirasituskokeessa verensokeri mitataan kaksi tuntia sen jälkeen, kun on nautittu 75 grammaa glukoosia. Jos kahden tunnin kuluttua verensokeri on edelleen koholla, potilaalla on heikentynyt glukoosinsieto tai diabetes.

Heikentynyttä paastosokeria ja glukoosinsietoa kutsutaan myös esidiabetekseksi, koska yleensä häiriö vuosien kuluessa etenee ja muuttuu diabetekseksi.

Diabeteksen lääke- ja insuliinihoito

Diabetesta tunnetaan useita eri tyyppejä, joiden rajat eivät ole aina selkeät. Myös hoito riippuu diabetestyypistä.

Niin sanotussa nuoruustyypin eli tyypin 1 diabeteksessa hoitona tarvitaan alusta lähtien insuliinipistoksia. Sairaus johtuu haiman insuliinia tuottavien solusaarekkeiden tuhoutumisesta hiljalleen, mistä seuraa insuliinin puute, happomyrkytyksen vaara ja verensokerin kohoaminen.

Tyypin 2 diabeteksessa esiintyy jo vuosia ennen sairastumista insuliinin tehottomuus eli insuliiniresistenssi, jolloin haima joutuu tuottamaan insuliinia tavallista enemmän. Insuliiniherkkyyttä voi parantaa laihduttamalla, liikunnalla ja ruokavaliolla.

Jos haiman solut väsyvät, verensokeri nousee ja diabetes puhkeaa. Viimeistään tällöin aloitetaan tablettilääkitys. Insuliinin tuotanto heikkenee edelleen vuosien kuluessa, jolloin jossain vaiheessa hoidoksi tarvitaan myös insuliinia.

Raskausdiabetes tarkoittaa veren sokeripitoisuuden suurenemista raskauden aikana. Verensokeri normaalistuu synnytyksen jälkeen, mutta 10 prosentille puhkeaa tyypin 1 diabetes. Ilman ennaltaehkäiseviä toimia kuten laihdutus ja liikunta jopa 30 prosentille kehittyy myöhemmin tyypin 2 diabetes.

Aikuistyypin diabetes nuorena eli MODY on harvinainen perinnöllinen diabetestyyppi. Sairaus alkaa nuorella iällä ja potilaat ovat yleensä normaalipainoisia. Yleensä verensokerit ovat vain lievästi kohonneet ja reagoivat hyvin suun kautta nautittaviin diabeteslääkkeisiin.

Haimasairaudet, kuten haimatulehdus, kasvaimet ja raudankertymäsairaus, voivat häiritä insuliinia tuottavien saarekesolujen toimintaa. Diabeteksen syy on vaihteleva-asteinen insuliinin puutos ja hoidoksi tarvitaan tabletteja tai insuliinia.

Diabeteksen lisäsairauksien ehkäisy ja hoito

Useimmat diabetekseen liittyvät lisäsairaudet johtuvat suurentuneesta veren sokeripitoisuudesta, joka vahingoittaa pieniä verisuonia ja valtimoita. Diabeetikoille tehdäänkin säännöllisesti lisäsairauksia kartoittavia tutkimuksia, kuten silmänpohjien valokuvaus, valkuaisen tutkiminen yövirtsasta, neuropatian oireiden seuraaminen ja jalkojen kunnon tarkastelu.

Silmän verkkokalvosairaus eli retinopatia heikentää ajan mittaan näköä. Lievässä verkkokalvosairaudessa etenemistä estetään tehostamalla diabeteksen hoitoa, ja pidemmälle edennyttä silmälääkäri hoitaa laserhoidoilla.

Munuaissairaus eli nefropatia voi vuosien kuluessa aiheuttaa vaikean munuaisen vajaatoiminnan. Jos virtsan valkuaisen eritys todetaan suurentuneeksi, munuaissairauden etenemistä estetään mahdollisimman tehokkaalla verenpaineen ja diabeteksen hoidolla.

Ääreishermoston häiriö eli neuropatia aiheuttaa särkyjä ja tunnottomuutta. Tuntoaistin ja heikentyneen verenkierron seurauksena jalkoihin voi syntyä pitkäaikaisia ja vaikeasti hoidettavia haavaumia ja tulehduksia. Neuropatian etenemistä voidaan hidastaa tehostamalla diabeteksen hoitoa. Jalkahaavaumien ja -tulehdusten ehkäisemiseksi voidaan pyytää jalkojenhoitajan antamaa ohjausta ja hoitoa.

Diabeetikoilla esiintyy selvästi tavallista enemmän valtimotautia ja siihen liittyviä sairauksia, kuten sydäninfarkteja ja aivoverenkierron häiriöitä. Siksi myös valtimotaudin ehkäisy on keskeinen osa diabeteksen hoitoa.

Työnjako diabeteksen hoidossa

Tyypin 1 diabeetikoiden ja vaikeahoitoisten tyypin 2 diabeetikoiden hoidosta vastaavat diabeteksen hoitoon perehtyneet yleislääkärit muun muassa Tampereen kaupungin diabetesvastaanotolla ja Pirkkalan terveyskeskuksessa.

Diabeteksen ja sen komplikaatioiden hoitoon perehtyneen endokrinologin ja sisätautien erikoislääkärin palveluja on mahdollista saada Tays Keskussairaalan endokrinologian poliklinikalla, Tays Valkeakosken ja Tays Sastamalan sisätautien poliklinikoilla, Ylöjärven terveyskeskuksessa endokrinologin vastaanotolla ja Tampereen kaupungin ENDI-yksikössä.

Nuorisoikäisten ja raskaana olevien diabeetikoiden hoito on keskitetty Tays Keskussairaalaan. Diabeteksen akuutteja ja kroonisia komplikaatioita hoidetaan Tays Silmäkeskuksessa, munuaispoliklinikalla Tays Keskussairaalassa ja Tays Valkeakosken sairaalassa. Tays Keskussairaalan sisätautien poliklinikalla toimii jalkahaavojen moniammatillinen työryhmä.

Vastuuhenkilöt

Osastonylilääkäri Saara Metso
Erikoislääkäri Päivi Hämäläinen
Erikoislääkäri Eija Valtonen
Osastonlääkäri Ulla Kiviniemi