Laihuushäiriö, anorexia nervosa

Anoreksia

Anoreksia on pääasiassa nuorilla naisilla esiintyvä psykiatrinen sairaus, jossa keskeistä on pyrkimys laihuuteen ja painonnousun pelko alipainoisuudesta huolimatta. Taysissa anoreksiapotilaita hoitavat yhteistyössä psykiatrit ja sisätautilääkärit. Pyrimme ensisijaisesti avohoitoon, mutta vaikeaa aliravitsemusta hoidamme vuodeosastolla.

Henkeä uhkaavan alipainon korjaamisen lisäksi on tärkeää käynnistää tai jatkaa psykiatrista hoitoa. Hoito on usein haastavaa, koska anoreksiaa sairastava pelkää painonnousua. Hoito vaatii moniammatillista yhteistyötä ja tulee keskittää paikkoihin, joissa on riittävästi kokemusta syömishäiriötä sairastavien hoidosta.

Lähettäminen Taysiin

Jos koulu- tai opiskelijaterveydenhuollon hoitaja tai lääkäri tai omalääkäri epäilee vakavaa syömishäiriötä, lähettää hän nuoren Taysiin tutkimuksiin ja hoitoon. Potilas lähetetään ikänsä perusteella nuorisopsykiatrian (13–17-vuotiaat) ja joko endokrinologian (16–18-vuotiaat) tai lastentautien (alle 16-vuotiaat) poliklinikalle.

Aikuisikäinen, 18 vuotta täyttänyt potilas hoidetaan ensisijaisesti oman kuntansa psykiatrisessa yksikössä avohoidossa. Jos avohoito ei riitä ja tarvitaan osastohoitoa, potilas lähetetään Taysin psykiatriseen yksikköön osastohoitoon.

Jos epäillään hengenvaarallista aliravitsemusta, aikuispotilas lähetetään myös endokrinologian poliklinikalle somaattisen osastohoidon tarpeen arvioon.

Anoreksian hoito

Anoreksian hoito tapahtuu pääosin psykiatrian yksiköissä. Lasten- tai sisätautilääkärin osuutena on:

  • Poissulkea elimelliset, laihtumista aiheuttavat sairaudet, kuten diabetes, kilpirauhasen liikatoiminta, kortisolin vajaaeritys, tulehdukselliset suolistosairaudet, muut ruuansulatuskanavan sairaudet ja pahanlaatuiset kasvaimet.
  • Arvioida nälkiintymisen aste ja somaattisen sairaalahoidon tarve.
  • Suunnitella ja toteuttaa letkuravitsemus, jos potilaalla on hengenvaarallinen aliravitsemus.
  • Kertoa terveyshaitoista ja sitouttaa potilas hoitoon.
  • Suunnitella fyysisen terveydentilan jatkoseuranta.

Vaikeaa anoreksiaa sairastavat potilaat käyvät endokrinologian poliklinikalla yleensä vähintään kerran. Usein järjestämme seurantakäynnin 1–3 kuukauden päähän hoidon aloituksesta. Lisäksi painoa, sykettä ja verenpainetta seurataan viikoittain opiskelijaterveydenhuollossa, josta tarvittaessa otetaan yhteyttä endokrinologian poliklinikkaan, jos vakavan aliravitsemuksen merkkejä ilmaantuu.

Jos seurannassa kehittyy vaikea aliravitsemus, järjestämme kiireellisen sisätautiosastopaikan. Silloin käytämme aina nenämahaletkua tavallisen syömisen lisäksi ja rajoitamme liikkumista energiankulutuksen minimoimiseksi.

Osastohoito kestää yleensä kaksi viikkoa. Vakavan aliravitsemuksen korjaaminen tapahtuu sisätautien ja reumakeskuksen osastolla. Joskus letkuravitsemus jatkuu vielä psykiatrisella osastolla tai se voidaan käynnistää siellä uudelleen sisätautilääkärin ohjeiden mukaan.

Anoreksian ennuste

Suomalaisista naisista noin kahden prosentin arvioidaan sairastavan anoreksiaa jossain elämänsä vaiheessa. Kahdella kolmesta anorektikosta esiintyy elinaikanaan myös muita psykiatrisia sairauksia, joista yleisimpiä ovat masennustilat ja ahdistuneisuushäiriöt.

Hoidossa olleista anorektikoista vain puolet parantuu kokonaan, lähes kolmanneksella oireilu jatkuu ja jopa viidenneksellä sairaus kroonistuu. Noin viisi prosenttia sairastuneista menehtyy.

Anoreksiaan liittyvä kuolleisuus on psykiatrisista sairauksista suurimpia. Lisääntynyttä kuolleisuutta selittävät itsemurhat sekä nälkiintymiseen liittyvät komplikaatiot kuten sydänperäiset äkkikuolemat.

Sairauden ennustetta heikentävät matala painoindeksi, pitkä sairastamisaika ennen sairaalahoitoa, toistuvat sairaalahoidot, vanhempi ikä sairastuessa ja hoidon alkaessa sekä muut samanaikaiset psykiatriset ja somaattiset sairaudet.

Vastuuhenkilöt

Nuorisopsykiatri Jaana Ruuska
Psykiatri Jaakko Leskinen
Endokrinologi Saara Metso
Endokrinologian poliklinikan sairaanhoitaja: 03 311 65318