Aivolisäkkeen sairaudet

Aivolisäke on herneenkokoinen umpieritysrauhanen, joka sijaitsee silmien takana keskellä päätä olevassa luisessa kuopassa. Aivolisäke tuottaa kasvuhormonia, vesiaineenvaihduntaa säätelevää vesihormonia ja maitohormonia sekä säätelee kilpirauhasen, lisämunuaisten ja sukurauhasten hormonituotantoa. Yleisin syy aivolisäkesairauksiin on aivolisäkekasvain.

Aivolisäkkeen kasvaimista 90 prosenttia on hyvänlaatuisia adenoomia eli rauhaskasvaimia. Adenoomien ilmaantuvuus on 2–3 uutta tapausta vuodessa 100 000 henkilöä kohti.

Muita harvinaisempia, useimmiten aivolisäkkeen vajaatoiminnan aiheuttavia syitä ovat esimerkiksi vaikea synnytys, aivolisäkkeen tulehdukselliset sairaudet, muut kallonsisäiset tulehdukset, kallovammat, aivolisäkkeen verenkiertohäiriöt ja synnynnäiset hormonipuutokset.

Aivolisäkesairauden oireet vaihtelevat sen mukaan, minkä hormonin tai hormonien puutoksesta tai liikaerityksestä on kyse. Koska näköradat kulkevat aivolisäkkeen yläpuolella, voi aivolisäkekasvain painaa näköhermoristeystä ja uhata näköä. Se voi myös aiheuttaa päänsärkyä.

Hoitona on hormonikorvaushoito ja tarvittaessa perussyyn hoito neurokirurgisella leikkauksella tai lääkkeillä. Joskus näön pelastamiseksi tai vaarallisen hormonierityksen hallitsemiseksi tehty kasvaimen kirurginen poistoleikkaus tai sädehoito voi aiheuttaa aivolisäkkeen vajaatoiminnan.

Hormonien tehtäviä

Kasvuhormoni säätelee kasvua lapsuusiällä. Aikuisiällä kasvuhormonilla on suotuisia vaikutuksia lihasmassaan, rasvakudoksen jakautumiseen ja luuston tiheyteen.

Vesihormoni eli antidiureettinen hormoni (ADH) on välttämätön elimistön vesitalouden säätelyssä. Vesihormonin eritys lisääntyy, jos veren suolapitoisuus nousee. Lisäksi ADH:n eritystä lisäävät monet lääkeaineet, kipu, pahoinvointi sekä verenpaineen ja verensokerin äkillinen lasku.

Maitohormoni eli prolaktiini saa aikaan maidonerityksen imetyksen aikana. Prolaktiini vaikuttaa lisäksi sukupuolihormoneihin, ja miehillä korkea prolaktiinipitoisuus heikentää sukuviettiä.

Kilpirauhasen toiminnan ylläpitämiseksi tarvitaan tyreotropiinia (TSH), joka lisää kilpirauhashormonin eli tyroksiinin erittymistä kilpirauhasessa. Tyroksiini kiihdyttää aineenvaihduntaa. Lisäksi se osallistuu energiatasapainon, kasvun, kehityksen ja keskushermoston aktiivisuuden säätelyyn.

Aivolisäkkeen kortikotropiini eli adrenokortikotropiini (ACTH) on välttämätön lisämunuaisen kortisolin eritykselle. Kortisoli on elintärkeä hormoni. Se vaikuttaa kaikkiin soluihin ja sitä tarvitaan aina, mutta erityisesti erilaisissa stressitilanteissa. Kortisoli osallistuu mm. verenpaineen ja elimistön sokeritasapainon säätelyyn.

Sukupuolirauhasia säätelevät hormonit, luteinisoiva hormoni (LH) ja follikkeleja stimuloiva hormoni (FSH), ovat miehillä ja naisilla samanlaiset. Miehillä ne säätelevät kivesten mieshormonin testosteronin tuotantoa ja siittiöiden kehitystä. Naisilla ne säätelevät munasolujen kypsymistä munasarjoissa ja naishormonien eli estrogeenin ja keltarauhashormonien tuotantoa. LH:n ja FSH:n yhteisvaikutukset ovat keskeiset munasarjojen ja kivesten normaalille hormonituotannolle.

Oksitosiinilla on merkitystä synnytyksen käynnistymisessä ja imetyksessä.

Vastuuhenkilöt

Osastonylilääkäri Saara Metso