Reuma

Nivelreuma

Nivelreuma alkaa yhden tai useamman nivelen tulehduksena, tyypillisesti sormien keski- ja tyvinivelistä, ranteista, varpaiden tyvinivelistä tai nilkoista. Oireita ovat nivelten aamujäykkyys, liikearkuus ja turvotus, aktiivivaiheessa myös lämpö ja punoitus. Jos potilaalla epäillään nivelreumaa, on hänet lähetettävä reumalääkärille, joka varmentaa diagnoosin ja aloittaa hoidon.

Nivelreuman edetessä myös suuremmat nivelet kuten lonkat, polvi-, kyynär- ja olkanivelet voivat tulehtua. Hoitamattomana nivelreuma johtaa nivelten vaurioitumiseen, virheasentoihin sekä työ- ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Varhainen tunnistaminen ja tehokkaan hoidon aloittaminen onkin erittäin tärkeää.

Jos potilaalla epäillään nivelreumaa, hänet lähetetään reumatologin vastaanotolle. Tavoitteenamme on aloittaa hoidot kuukauden sisällä lähetteen saapumisesta.

Tutkimukset ja hoidon aloitus Taysissa

Reumatologi voi yleensä tunnistaa nivelreuman vastaanotolla jo potilaan haastattelun ja nivelten kliinisen tutkimuksen perusteella, sillä tulehtunut nivel on turvoksissa ja painoarka.

Laboratoriokokeilla tutkimme tulehdusarvoja, verenkuvaa, maksan ja munuaisten toimintaa, virtsan perustutkimuksia, nivelreuman merkkivasta-aineita sekä tumavasta-aineita. Myös käsien ja jalkaterien röntgenkuvat ovat aiheellisia, samoin keuhkojen röntgenkuvaus.

Kun reumalääkäri on varmentanut diagnoosin, hän aloittaa hoidon, jonka tavoitteena on oireettomuus, työ- ja toimintakyvyn säilyminen ja nivelvaurioiden estäminen.

Sairauden alkuvaiheessa potilas saa myös moniammatillista yksilöllistä ohjausta reumahoitajalta, reumakuntoutusohjaajalta, sosiaalityöntekijältä, fysioterapeutilta ja toimintaterapeutilta. Pidemmälle edenneissä taudeissa erityistyöntekijät osallistuvat kuntoutustarpeen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointiin.

Nivelreuman peruslääkehoito

Aloitamme tehokkaan lääkehoidon heti diagnoosin varmennuttua. Ensisijainen hoitava peruslääke on metotreksaatti, mikäli vasta-aihetta ei tule esille. Lievissä niveltulehduksissa sen teho saattaa riittää yksinäänkin tai hydroksiklorokiiniin liitettynä.

Koska nivelreuma on luonteeltaan moniniveltulehdus, liitämme metotreksaattihoitoon usein sulfasalatsiinin, hydroksiklorokiinin ja pieniannoksisen kortisonin. Lisäksi annamme tulehtuneisiin niveliin nivelensisäisiä kortisonipistoksia. Kortisoni on nopeavaikutteinen, kun taas muiden hoitavien reumalääkkeiden vaikutus ilmenee vasta viikkojen kuluessa.

Kortisoni estää nivelvaurioita, mutta sen pitkäaikaisella käytöllä on useita haittavaikutuksia, muun muassa suurentunut osteoporoosi- ja diabetesriski. Nykyisin tavoitteena onkin päästä kortisonihoidosta eroon puolen vuoden kuluessa hoidon aloituksesta.

Pyrimme saavuttamaan oireettomuuden jo 3–6 kuukauden kuluessa hoitojen aloituksesta. Mikäli hoitovastetta ei saavuteta, on lääkkeiden hoitoannoksia suurennettava tai tehtävä lääkemuutoksia. Reumalääkkeiden haitat tai vasta-aiheet vaikuttavat myös lääkehoidon valintaan ja annoksiin. Seuraamme hoitojen turvallisuutta säännöllisesti otettavilla turvakokeilla.

Biologiset lääkehoidot ja leikkaushoito

Jos ensisijaisilla hoidoilla ei saavuteta vastetta vaan tauti jatkuu selvästi aktiivisena, on perusteltua kokeilla biologisia lääkehoitoja, mikäli niille ei ole vasta-aihetta. Biologisten hoitojen vaste nähdään yleensä 3–6 kuukaudessa.

Mikäli aktiivisista lääkehoidoista huolimatta potilaalle kehittyy nivelvaurioita ja nivelten liikerajoituksia, virheasentoa, kipua tai toiminnallista haittaa, pyydämme reumaortopedin arviota. Reumaortopedi ottaa kantaa reumaleikkauksen tarpeeseen, leikkausmenetelmään ja ajankohtaan.

Nivelreuman seuranta

Taudin alkuvaiheessa kontrollikäyntejä on melko usein, esimerkiksi kuukauden tai kolmen kuluttua hoidon aloituksesta, mutta hoitolinjan vakiintuessa 6–12 kuukauden välein. Seuranta Tays Keskussairaalan reumakeskuksessa, Valkeakosken tai Sastamalan sairaalassa tai Hatanpään sairaalassa on yleensä tarpeen 1–2 vuoden ajan.

Lääketurvallisuuden seuranta tapahtuu yleensä terveyskeskuksessa tai työterveydessä, jonne siirrämme jatkohoidon hoitolinjan vakiintuessa. Biologisia hoitoja saavat potilaat kuuluvat reumatologin pitkäaikaisseurantaan, jolloin käynti reumalääkärin vastaanotolla on vähintään kerran vuodessa.

Jos tauti uudestaan aktivoituu, hoitotasapaino huononee tai työ- ja toimintakyky ovat uhattuina, lähetetään potilas perusterveydenhuollosta reumalääkärin vastaanotolle. Erikoissairaanhoitoon lähetetään myös potilas, jolla lääkkeiden sivuvaikutukset rajoittavat tehokkaan hoidon toteuttamista, tai jolle ilmaantuu keuhkopussintulehdus tai muita nivelreuman systeemioireita.

Vastuuhenkilöt

Vt osastonylilääkäri Pia Isomäki
Apulaisylilääkäri Pirjo Honkanen
Apulaisosastonhoitaja Sirkku Sartoneva