Multippeliskleroosi, pesäkekovettumatauti

MS-tauti

MS-tauti eli multippeliskleroosi tai pesäkekovettumatauti on keskushermoston krooninen tulehduksellinen sairaus. MS-tauti on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Vuosittain MS-tautiin sairastuu keskimäärin 7/100 000 suomalaista.

Ms-potilaiden hoito Taysissa on keskitetty neurologian poliklinikalla toimivalle MS-poliklinikalle. Suurin osa potilaista hoidetaan kiireettöminä. Äkillisiä pahenemisvaiheita varten on erikseen varattu kiireaikoja.

MS-taudin oireet

MS-tauti alkaa usein tuntohäiriöillä tai näköhermon tulehduksena, joka ilmenee näön heikentymisenä ja silmän liikuttelukipuna. Muita MS-taudin oireita ovat yhden tai useamman raajan heikkous tai koordinaatiovaikeus, tasapainovaikeudet, häiriöt virtsarakon toiminnassa, poikkeuksellinen uupumus ja kivut. Keskimääräinen sairastumisikä on 25–30 vuotta.

MS-taudin yleisin alatyyppi on aaltomaisesti etenevä MS-tauti. Siinä oireita esiintyy jaksoittain ja jaksojen välillä vointi on vakaa. Pahenemisvaiheessa ilmaantuu uusi MS-tautiin sopiva oire tai vanhat oireet selvästi pahenevat. Oireiden paheneminen kestää vähintään 24 tuntia.

Aaltomainen MS-tauti muuttuu useimmiten myöhemmin toissijaisesti eteneväksi MS-taudiksi, jolloin toimintakyvyn heikkeneminen tapahtuu tasaisesti riippumatta pahenemisvaiheista. Harvinaisempi tautimuoto on ensisijaisesti etenevä MS-tauti, jossa oireet etenevät tasaisesti heti sairauden alusta lähtien.

Tutkimukset Taysissa

Jos potilaan oireet ja lääkärin tekemä neurologinen tutkimus herättävät epäilyn MS-taudista, tehdään aivojen ja tarvittaessa selkäytimen magneettikuvaus.

Kuvauslöydökset MS-taudissa ovat pieniä muutaman millimetrin läpimittaisia muutoksia aivojen valkeassa aineessa. Vastaavia muutoksia voidaan todeta myös selkäytimen alueella. Magneettikuvauksen lisäksi otetaan selkäydinnestenäyte, josta etsitään tulehduksellisia muutoksia.

MS-taudin lääkehoito

Aaltomaisen MS-taudin ensisijainen hoito on pistoksina annettavat ja suun kautta otettavat lääkkeet. Jos ne eivät tehoa, aloitetaan toisen linjan lääkehoito. Se voi olla kotona suun kautta otettava tai sairaalassa tiputuksena annettava lääke. Jos MS-tauti alkaa poikkeuksellisen aktiivisena, hoito voidaan aloittaa suoraan toisen linjan lääkehoidolla.

Äkillisten pahenemisvaiheiden ensisijaisena hoitona käytetään suonensisäistä tai suun kautta otettavaa kortisonilääkettä. Jos siitä ei ole apua, kokeillaan plasmanvaihtoa tai suonensisäisesti annettavaa immunoglobuliinia.

Kuntoutus

Kuntoutus on tärkeä osa MS-taudin hoitoa. Se sisältää perusteellisen tiedon antamisen sairaudesta, sopeutumisvalmennuksen, liikuntaneuvonnan ja tarvittaessa yksilöllisen kuntoutuksen.

Tapauskohtaisesti fysioterapeutti, neuropsykologi ja toimintaterapeutti arvioivat potilaan tilanteen, ja yhdessä potilaan ja hoitavan lääkärin kanssa laaditaan yksilöllinen ja potilaan tarpeita vastaava kuntoutussuunnitelma. Kuntouttavien toimenpiteiden järjestelyyn osallistuvat tarpeen mukaan myös kuntoutusohjaaja ja sosiaalityöntekijä.

Kuntoutus tapahtuu pääsääntöisesti avoterveydenhuollossa terveyskeskuksen järjestämänä. Kela kustantaa vaikeavammaisen MS-potilaan kuntoutuksen.

Vastuuhenkilöt

Neurologian erikoislääkäri Maritta Ukkonen