Epilepsia

Epilepsialla tarkoitetaan ilman välittömiä ulkoisia syitä ilmaantuvia toistuvia kohtauksia. Epilepsia johtuu hermosolujen liiallisesta, poikkeavasta purkaustoiminnasta. Se aiheuttaa tajunnan häiriöitä tai liike-, tunto- tai autonomiseen hermostoon liittyviä tai psyykkisiä äkillisiä oireita.

Kohtauksen luonne riippuu purkauksen lähtökohdasta ja sen leviämisestä aivoissa. Epilepsia ei ole yhtenäinen sairaus, vaan joukko oireyhtymiä, joiden syyt, alkamisikä, hoito, ennuste ja vaikutukset potilaan elämään vaihtelevat suuresti.

Tutkimukset

Jos potilaan kohtauksellinen oire herättää epäilyn epilepsiasta, tehdään aivojen magneettikuvaus ja aivosähkökäyrä- eli EEG-tutkimus. Magneettikuvauksella nähdään, onko aivoissa sellaista rakenteellista muutosta, joka lisää riskiä kohtausten uusimiselle. Muutos voi olla synnynnäinen tai myöhemmin elinaikana kehittynyt muutos.

EEG-tutkimus tehdään pään iholle asennettavien elektrodien avulla. Tutkimuksessa voidaan käyttää vilkkuvaa valoa tai ylihengittelyä sähkömuutosten aikaansaamiseksi.

Vaikeahoitoisen epilepsian tutkimusmenetelmiin kuuluvat magneettikuvauksen lisäksi PET-kuvaus, video-EEG-rekisteröinti sekä neuropsykologinen tutkimus.

Epilepsiadiagnoosi edellyttää, että potilaalla on ollut vähintään yksi epileptinen kohtaus. Useimmiten epilepsiadiagnoosi tehdään kuitenkin vasta, kun taipumus toistuviin kohtauksiin on osoitettu sen pohjalta, että kohtauksia on ollut vähintään kaksi.

Epilepsian lääkehoito

Epilepsialääkitys aloitetaan heti kun epilepsiadiagnoosi on tehty. Sopiva lääke valitaan potilaalle yksilöllisesti kohtaustyypin sekä muun muassa iän ja mahdollisten muiden sairauksien mukaan. Kullekin potilaalle haetaan pienin tehokas annos, jolla kohtaukset pysyvät poissa.

Potilaan hoidon seuranta jatkuu poliklinikalla kunnes on saavutettu kohtauksettomuus. Epilepsialääkkeet kuuluvat erityiskorvattaviin lääkkeisiin.

Muut hoitomuodot

Jos epilepsia osoittautuu lääkkeillä vaikeasti hoidettavaksi, arvioimme epilepsiapoliklinikalla onko mahdollisuuksia muihin epilepsian hoitomuotoihin. Näitä ovat leikkaushoito tai neurostimulaatiohoidot, joita ovat vagushermostimulaatio VNS, syväaivostimulaatio (DBS) ja transkraniaalimagneettistimulaatio TMS.

Neuromodulaatio on nopeasti kehittyvä ja hoitomahdollisuuksiltaan laajentuva hoitomalli. Se vaatii moniammatillisen työryhmän, jossa on neurokirurgista, neurologista, psykiatrista, neurofysiologista sekä kuvantaviin tutkimuksiin (MRI, PET) liittyvää erityisasiantuntemusta.

Hoitopaikkojen yhteistyö

Neurostimulaation leikkaushoidot toteutetaan Taysissa neurokirurgian klinikassa, muu leikkaushoito joko Helsingissä tai Kuopiossa.

Epilepsiapotilaiden perustutkimukset ja hoito tapahtuvat Taysissa neurologian poliklinikalla. Vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavien potilaiden hoito on keskitetty neurologian poliklinikan yhteydessä toimivalle epilepsiapoliklinikalle.

Tarjoamme myös tutkimuspaketteja keskussairaaloille.

Taysin erityisosaaminen

Taysissa on huomattavaa neuromodulaatiohoitoihin liittyvää kliinistä ja teoreettista asiantuntemusta. Teemme yhteistyötä myös Tampereen teknillisen yliopiston kanssa kehittyvään teknologiaan liittyvien neurostimulaatiohoitojen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Tays toimii globaalina epilepsian syväaivostimulaatiohoidon koulutuskeskuksena, joka järjestää neurologeille ja neurokirurgeille useita kansainvälisiä workshop-kursseja vuodessa. Näille kursseille on osallistujia tullut lähes kaikista Euroopan maista, Australiasta, Aasiasta ja Etelä-Amerikasta. Lisäksi aiheeseen liittyvä tutkimustoiminta on aktiivista. Käynnissä on tutkimuksia, jotka liittyvät hoitovastetta sääteleviin tekijöihin sekä neurobiologisiin mekanismeihin.

Epilepsian vagushermostimulaatiohoidossa Taysissa on eniten hoidettuja potilaita Suomessa. Olemme myös laatineet uuden VNS-protokollan hoidon toteuttamisesta, mikä on otettu käyttöön Suomessa laajalti. Myös VNS-hoitoon liittyen on käynnistetty useita tutkimusprojekteja.

Olemme Taysissa tehneet jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan systemaattista analyysiä epilepsiapotilaiden lääkehoitojen vaikuttavuudesta, erityisesti vaikean epilepsian yhdistelmälääkehoidosta. Epilepsianeurologimme ovat mukana kansainvälisissä lääkehoidon kehittämistyöryhmissä.

Vastuuhenkilöt

Neurologian erikoislääkäri Jussi Mäkinen