Deeb Brain Stimulation

Syväaivostimulaatio (DBS)

Annamme Taysissa syväaivostimulaatiohoitoa eli DBS-hoitoa sellaisille neurologisista sairauksista kärsiville potilaille, joille lääke- tai muista hoidosta ei ole saatu riittävää hyötyä. Tällaisia potilaita ovat muun muassa epilepsiaa, Parkinsonin tautia tai ilman ilmeistä syytä ilmenevää vapinaa sairastavat potilaat sekä sekä vaikea-asteisesta pakko-oireisesta häiriöstä kärsivät psykiatriset potilaat.

Syväaivostimulaatiossa potilaan aivoihin asennetaan leikkauksessa elektrodit, jotka vaikuttavat tiettyihin aivojen osiin. Pulssigeneraattori, joka lähettää aivoihin sähköimpulsseina, asennetaan leikkauksessa ihon alle solisluun alapuolelle. Hoitoon liittyvät operaatiot ovat potilaalle mahdollisimman kevyitä, toimenpide on vain vähän aivoihin kajoava. Leikkaukseen liittyvät riskit ovat pienet ja ennakoitavissa.

Kenelle syväaivostimulaatiosta voi olla hyötyä?

Syväaivostimulaatio ei paranna sairautta mutta helpottaa aivoperäistä oireilua ja näin parantaa merkittävästi potilaan elämänlaatua ja toimintakykyä. Osa potilaista voi jopa palata työelämään vuosien tauon jälkeen.

Syväaivostimulaatiosta voi olla hyötyä, kun

  • Parkinsonin tautia sairastavalla potilaalla on lääkehoidosta huolimatta tilanvaihteluita, joita ei saada hallintaan

  • epilepsiapotilaalla sairaus on vaikeahoitoinen, siinä esiintyy haittaavia kohtauksia lääkityksestä huolimatta, eikä leikkaushoito sovellu hänelle

  • Pakko-oireinen häiriö on vaikea-asteinen, eivätkä muut hoitokeinot ole auttaneet

Syväaivostimulaatio voi auttaa myös muissa liikehäiriösairauksissa, joiden oireita ovat vapina tai vääntävä liike.

Tutkimukset ja hoito Taysissa

Syväaivostimulaatiotoimenpide täytyy tehdä yliopistollisessa sairaalassa, koska aivoihin kajoavat toimenpiteet vaativat aina potilaan huolellista tutkimista ja arviointia. Jos lääkäri arvioi potilaan hyötyvän DBS-hoidosta, hän tekee lähetteen Taysin DBS-työryhmälle.

Lähetteen perusteella kutsumme potilaan arviokäynnille neurokirurgian, neurologian tai psykiatrian poliklinikalle. Jos DBS-työryhmä arvioi, että DBS-hoito on kyseiselle potilaalle sopiva hoitomuoto, varaamme ajat valmisteleviin tutkimuksiin.

Potilaalle varataan aika myös psykiatriseen tutkimukseen ja neuropsykologisiin testeihin soveltuvuuden arvioimiseksi. Ennen DBS-toimenpidettä tehdään magneettitutkimus, jossa tunnistetaan kohdetumake aivoissa. Elektrodin oikea paikka ja reitti elektrodin viemiseksi suunnitellaan tietokonejärjestelmän avulla.

DBS-leikkauksessa kalloon porataan pieni reikä, jonka kautta elektrodi ohjataan oikeaan paikkaan turvallista reittiä. Elektrodi ei vaurioita aivoja. Pulssigeneraattori asennetaan ihon alle solisluun alapuolelle.

Leikkauksen jälkeen potilas siirretään neurokirurgian vuodeosastolle, missä stimulaatio käynnistetään. Seuranta vuodeosastolla jatkuu muutamia päiviä tilanteen mukaan. Tarvittaessa tehdään pään tietokonetomografiatutkimus.

Jälkitarkastus tapahtuu neurokirurgian poliklinikalla. Tämän jälkeen syväaivostimulaatiota säädetään optimaalisen hoitovasteen saavuttamiseksi jatkohoidosta vastaavilla poliklinikoilla, joka epilepsian ja liikehäiriöiden kohdalla on neurologian ja pakko-oireisen häiriön osalta psykiatrian poliklinikka.  

Jos potilas jostain syystä haluaa laitteesta eroon, sen poistaminen on yksinkertainen toimenpide.

Taysin erityisosaaminen

Taysin neuroalojen osaaminen on maailman huippua ja Suomessa ainutlaatuista. Hoidamme epilepsiassa tällä hetkellä enemmän  DBS-potilaita kuin mikään muu sairaala maailmassa. Tähän on vaikuttanut muun muassa kuvantamismahdollisuuksien kehittyminen neurokirurgisen toiminnan osana.

Olemme Taysissa myös ryhtyneet tekemään erikoisalojen välistä yhteistyötä, kun hoidon vaikuttavuudesta on saatu uutta tietoa. Kansainvälinen syväaivostimulaation koulutusjärjestelmä hyödyntää Taysin erikoislääkärien näkemyksiä laitteen kehittämisessä.

Vastuuhenkilöt

DBS-koordinaattori, osastonylilääkäri Jukka Peltola
DBS-koordinaattori, erikoislääkäri Kai Lehtimäki
Vastuulauejohtaja, apulaisylilääkäri Sirpa Rainesalo
Apulaisylilääkäri Kaija Järventausta (erityisesti psykiatria)