Virtsainkontinenssi

Virtsankarkailu

Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi on yleinen vaiva, joka on kiusallinen ja voi myös merkittävästi rajoittaa elämää. Ensisijaisia hoitomuotoja ovat lantionpohjan lihasharjoittelu, virtsarakon koulutus ja painonpudotus. Toteutamme Taysissa tarvittaessa myös lääke- ja leikkaushoitoja.

Hoitomahdollisuudet riippuvat virtsankarkailun tyypistä:

  • Ponnistusinkontinenssissa virtsaa karkaa fyysisen rasituksen tai ponnistuksen, esimerkiksi yskäisyn tai aivastuksen yhteydessä. Kerralla karkaava virtsamäärä on tällöin yleensä pieni.
  • Pakkoinkontinenssissa virtsa karkaa äkillisen virtsaamispakon aikana tai heti pakkotunteen jälkeen. Virtsaa karkaa silloin yleensä runsaasti, rakko voi jopa tyhjentyä kokonaan.
  • Sekatyyppisessä inkontinenssissa virtsaa karkailee sekä ponnistuksen että pakkotunteen aikana.
  • Ylivuotoinkontinenssissa virtsa ikään kuin valuu yli rakon. Useimmiten syynä on lantionpohjan laskeuma, mutta myös monet rakon hermotukseen vaikuttavat pitkäaikaiset sairaudet voivat heikentää rakkolihaksen supistusvoimaa.

Virtsanpidätyskyvyn häiriöitä hoidetaan ensisijaisesti lantionpohjan lihasharjoituksin, virtsarakon koulutuksella sekä tarvittaessa erilaisin lääkkein. Painonpudotus on usein myös oleellinen osa virtsainkontinenssin hoitoa.

Ellei tällainen hoito tuota riittävää apua ponnistustyyppiseen virtsankarkailuun, voi leikkaus olla aiheellinen. Leikkauksella korjattavaksi sopii vain osa virtsankarkailuoireista. Pakko-oireinen virtsankarkailu ei parane leikkauksella. Sekamuotoisessa virtsankarkailussa voidaan tarvita sekä lääke- että leikkaushoitoa.

Virtsankarkailun leikkaushoito Taysissa

Kun virtsankarkailu johtuu virtsaputken tukirakenteiden pettämisestä, on leikkauksesta odotettavissa hyvä tulos. Tilannetta selvitetään joskus erikoistutkimuksilla, kuten virtsateiden painetutkimuksilla eli urodynaamisella tutkimuksella ja joskus virtsarakon tähystyksellä eli kystoskopialla.

Leikkauspäätöksen tekevät potilas ja lääkäri yhdessä punniten odotettavissa olevaa hyötyä ja haittoja.

Tavallisimmin virtsainkontinenssi korjataan paikallispuudutuksessa laitettavalla tukinauhalla eli TOT- tai TVT-leikkauksella. Joskus virtsankarkailuun voidaan kokeilla polikliinistä pistoshoitoa.

Leikkaus tehdään päiväkirurgisena toimenpiteenä Tays Keskussairaalassa tai Valkeakosken sairaalassa. Kotiutuminen voi tapahtua jo 3–4 tunnin seurannan jälkeen leikkauspäivänä, mikäli virtsaus onnistuu.

Virtsaaminen ei aina suju normaalisti välittömästi leikkauksen jälkeen. Siinä tapauksessa rakko tyhjennetään kertakatetroinnilla. Joskus katetrointeja tarvitaan useita päiviä leikkauksen jälkeen.

Toipuminen kotona

Sairausloman pituus on yleensä seitsemän päivää. Sairausloman aikana on syytä välttää raskaita kotitöitä ja raskasta liikuntaa. Toimenpiteen jälkeen saattaa esiintyä niukkaa, vaaratonta verenvuotoa, joka lakkaa itsestään. Jälkivuotosuojana on käytettävä sidettä.

Haavasidokset voi poistaa toimenpiteen jälkeisenä päivänä. Haavojen hoidoksi riittää suihkutus ja alapesut pelkällä vedellä kaksi kertaa vuorokaudessa. Saunassa ja suihkussa voi käydä tavalliseen tapaan.

Tulehdusriskin vuoksi sukupuoliyhdyntää, ammekylpyjä, uimista sekä tamponin käyttöä on vältettävä noin kuukauden ajan.

Rutiininomaista jälkitarkastusta ei yleensä tarvita, mutta tarvittaessa annamme ajan poliklinikalle jo kotiutuessa.

Hoitaneeseen osastoon on otettava yhteyttä, jos toipilasaikana ilmenee kovaa kipua, haava-alueen punoitusta, pahanhajuista vuotoa, kuumeilua, kirvelyä virtsatessa tai virtsarakko ei tyhjene kunnolla.

Leikkaustulokset ja haittaseuraukset

Leikkaustulokset vaihtelevat virtsankarkailun vaikeusasteen ja sen aiheuttajan mukaan. Viiden vuoden kuluttua leikkauksesta tulokset ovat hyviä 85–95 prosentilla potilaista. Sekamuotoisessa virtsankarkailussa, niin sanotun matalapaineisen virtsaputken vuoksi tehtävissä leikkauksissa ja uusintaleikkauksissa tulokset ovat huonompia.

Virtsanpidätyksen korjaus on hyvin turvallinen leikkaus. Valtaosa haittaseurauksista on lieviä, eivätkä ne olennaisesti pidennä hoitoaikaa tai toipumista. Tavallisimpia ovat leikkausalueen tai -haavan tulehdukset ja verenvuodot, jotka voivat vaatia lääkehoitoa, verensiirtoa tai uutta leikkausta.

Toisinaan virtsaamaan oppiminen saattaa kestää pitempään, poikkeuksellisesti viikkoja. Virtsateiden vauriot ovat mahdollisia ja voivat vaatia erikoishoitoa tai myöhempää korjausta. Pysyvät virtsarakon tyhjentämishäiriöt ovat sangen harvinaisia.

Laskimotukos alaraajoissa on harvinainen. Myös muita hyvin harvinaisia jälkiseurauksia voi olla. Komplikaatioriskiä lisäävät muun muassa ylipaino ja mahdollisesti aiemmin tehdyt leikkaukset.

Vastuuhenkilöt

Vastuualuejohtaja Kirsi Kuismanen