Mola hydatidosa

Rypäleraskaus

Rypäleraskaus on istukan sairaus, jossa kohtuun muodostuu rypälemäisiä, turvonneita, nesteen täyttämiä istukkakudoksen nukkalisäkkeitä, mutta sikiötä ei kehity. Tavallisin oire on verinen vuoto alkuraskaudessa. Ensisijainen hoito on kohdun imutyhjennys.

Suomessa yksi tuhannesta raskaudesta on rypäleraskaus. Rypäleraskauden syytä ei tunneta, mutta aiemmat keskenmenot tai rypäleraskaudet altistavat sille. Myös alle 20-vuotiailla ja yli 40-vuotiailla naisilla on suurempi riski saada rypäleraskaus.

Rypäleraskauden tavallisin oire on alkuraskauden verenvuoto. Rypäleraskaudessa kohdun koko on raskausviikkoihin nähden poikkeuksellisen suuri ja raskauteen liittyvä pahoinvointi voi olla erittäin voimakasta. Rypäleraskaus voi myös kehittyä pian synnytyksen tai keskenmenon jälkeen, jolloin oireena voi esiintyä pitkittynyttä jälkivuotoa.

Alkuraskauden verenvuoto on tavallista vaikka raskaus olisikin normaali, mutta verenvuodon syyn selvittämiseksi on hyvä hakeutua neuvolaan tai omaan terveyskeskukseen lääkärin tutkimuksia varten.

Mikäli herää epäily rypäleraskaudesta, tehdään lähete erikoissairaanhoitoon, ja potilas kutsutaan tutkimuskäynnille joko Tays Keskussairaalan, Tays Sastamalan tai Tays Valkeakosken naistentautien poliklinikalle.

Rypäleraskauden hoito Taysissa

Rypäleraskauden ensisijainen hoito on kohdun imutyhjennys eli imukaavinta sairaalassa, sillä sairastunut istukkakudos täytyy poistaa, jottei tauti etene.

Veren istukkahormoni- eli hCG-pitoisuutta seurataan hoidon jälkeen kuuden kuukauden ajan. Uutta raskautta ei suositella seuranta-aikana, joten ehkäisynä kannattaa käyttää esimerkiksi yhdistelmäehkäisyvalmistetta.

Jos hCG-pitoisuus ei laske riittävästi seuranta-aikana, voidaan tarvita solunsalpaajahoitoa.

Rypäleraskauden ehkäisy

Rypäleraskautta ei voi ennaltaehkäistä. Seuranta rypäleraskauden jälkeen on tärkeää, koska se voi uusiutua tai sen jälkeen voi kehittyä istukkasyöpä.

Normaali raskaus ja synnytykset ovat mahdollisia rypäleraskauden jälkeen. Aiemmin sairastettu rypäleraskaus lisää taudin riskiä seuraavassakin raskaudessa, joten uuden raskauden alussa kohtu tarkastetaan ultraäänitutkimuksella. Synnytyksen jälkeen istukasta otetaan koepala tutkittavaksi ja äidin istukkahormonipitoisuus määritetään kuuden viikon kuluttua synnytyksestä.

Vastuuhenkilöt

Apulaisylilääkäri Riikka Niemi
Vastuualuejohtaja Kirsi Kuismanen