Tyypin 1 diabetes

Lasten ja nuorten diabetes

Diabeteksen tyypillisiä oireita ovat janoisuus, runsas virtsaaminen, laihtuminen ja väsymys. Oireilevan lapsen tai nuoren verensokeri kannattaa mittauttaa neuvolassa, kouluterveydenhuollossa tai terveyskeskuksessa. Jos verensokeri on poikkeavan korkea, lähetetään lapsi sairaalaan. Kaikkien alle 15-vuotiaiden pirkanmaalaisten diabeetikkojen hoito on keskitetty Taysiin.

Lapsilla ja nuorilla on lähes aina kyse tyypin 1 diabeteksesta, joka johtuu insuliinipuutoksesta. Se on suomalaislapsilla yleisempää kuin muualla maailmassa – noin yksi sadasta suomalaisesta sairastuu diabetekseen ennen 15 vuoden ikää.

Insuliini on haiman beetasolujen erittämä hormoni, jota tarvitaan veren sokeripitoisuuden ja solujen energia-aineenvaihdunnan säätelyssä. Tyypin 1 diabeteksessa elimistön oma immuunijärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavat solut. Geeniperimä altistaa diabetekselle ja ympäristötekijöistä muun muassa virusten ja ravintotekijöiden osuutta tutkitaan ahkerasti.

Insuliinihoidon aloitus Taysissa

Kun lapsella epäillään diabetesta, hänet lähetetään Taysin lastentautien päivystykseen. Jos diabetesepäily vahvistuu verikokeilla, siirtyy lapsi osastohoitoon.

Jos insuliinivaje on aiheuttanut diabeettisen happomyrkytyksen eli ketoasidoosin, aloitamme suonensisäisen neste- ja insuliinihoidon lasten teho-osastolla. Lapsi siirtyy yleensä seuraavana päivänä lastenosastolle. Jos taas ketoasidoosia ei ole, aloitamme insuliinihoidon lastenosastolla.

Valitsemme lapselle hänen tarpeisiinsa ja ikävaiheeseensa parhaiten sopivan insuliinihoidon. Insuliinia voidaan annostella joko ihonalaisina pistoksina tai insuliinipumpulla. Tavoitteena on pitää veren sokeripitoisuus mahdollisimman normaalina. On tärkeää myös syödä säännöllisesti ja terveellisesti sekä liikkua runsaasti.

Osastohoidon aikana etsimme lapselle sopivat insuliiniannokset. Tavoitteenamme on, että perhe ja isommat lapset itse oppivat mahdollisimman pian pistämään insuliinikynällä, tekemään verensokerimittauksia sormenpäästä sekä seuraamaan ja tulkitsemaan verensokerilukemia.

Koko perhe saa ohjausta ja opetusta diabeteshoitoon liittyen. Aterioilla opetellaan arvioimaan ruokien hiilihydraattimääriä, joihin insuliiniannokset suhteutetaan. Kummankin vanhemman on hyödyllistä osallistua ohjaukseen osastojakson aikana.

Kotiutuminen ja paluu arkeen

Osastohoito kestää yleensä noin viikon. Perhe käy osastolta kotilomilla, ensin päivälomilla ja jakson loppupuolella myös yölomilla. Osastojakson päättyessä perhe tapaa vielä diabeteslääkärin.

Tavoite on, että diabetekseen sairastunut lapsi voisi osastojakson jälkeen palata mahdollisimman nopeasti ja kitkattomasti entisiin elämänkuvioihinsa eli päiväkotiin tai kouluun ja harrastuksiin.

Diabeteshoitajat käyvät tarvittaessa ohjaamassa päiväkodin henkilökuntaa ja kuntoutusohjaaja koulun henkilökuntaa, jotta hoito sujuu mahdollisimman hyvin ja turvallisesti myös kodin ulkopuolella.

Seuranta diabetespoliklinikalla

Seurantakäynnit Taysissa ovat pääsääntöisesti kolmen kuukauden välein, heti diagnoosin jälkeen tiheämminkin. Vastaanotolla perhe tapaa sekä lääkärin että diabeteshoitajan.

Keskitymme käynneillä ensisijaisesti diabeteksen hoidon sujumiseen. Keskimääräistä glukoositasapainoa seuraamme sormenpäästä tehtävillä HbA1c-mittauksilla ja tarkastelemme verensokerin omaseurantatietoja.

Mittaamme ja punnitsemme lapsen jokaisella käynnillä sekä tarkistamme ihon pistosalueet. Kerran vuodessa on niin sanottu vuosikäynti, jonka yhteydessä otamme myös suoniverinäytteitä ja teemme tarkemman tutkimuksen.

Tarvittaessa voimme varata lääkärikäyntien väliin erillisiä ohjauskäyntejä diabeteshoitajan vastaanotolle. Myös diabetestyöryhmän erityistyöntekijät ovat tarvittaessa perheiden käytettävissä.

Jos diabeteksen hoitomuotoa tarvitsee muuttaa tai tarvitaan lisäohjausta tai tarkistusta hoidon sujumisen suhteen, järjestämme osastojakson. Lapsen muut, diabetekseen liittymättömät sairaudet hoidetaan tavalliseen tapaan avoterveydenhuollossa. Kun nuori täyttää 15 vuotta, diabeteksen seuranta siirtyy Taysin sisätautipoliklinikan nuorisopoliklinikalle.

Opastusta ja apua erityistyöntekijöiltä

Ravitsemusterapeutti opastaa lasta ja perhettä ravitsemusasioissa, muun muassa hiilihydraattien arvioinnissa ja terveellisissä ruokavalinnoissa.

Sosiaalityöntekijä opastaa sosiaalietuuksissa ja koordinoi yhteistyössä kotipaikkakunnan sosiaalitoimen kanssa tukitoimia, jos perheen selviytyminen arjesta niitä vaatii.

Diabetestyöryhmään kuuluvan psykologin tarjoama apu on käytettävissä, jos esimerkiksi lapsella on vaikeuksia sopeutua elämään diabeteksensa kanssa tai diabetes tuottaa perheelle ylenmääräistä huolta.

Kuntoutusohjaaja osallistuu tarpeen mukaan lapsen koulupäivän aikaisen diabeteshoidon ohjaukseen ja järjestelyihin sekä järjestää diabetesnuorten omahoitopäivät ja tuoreiden diabeetikoiden ensitietoiltapäivät.

Lasten ja nuorten diabeteksen ennuste

Nykyisillä hoito- ja seurantamenetelmillä lapsen sokeritasapaino on mahdollista pitää hyvänä, jolloin terveys voi säilyä vanhuuteen saakka. Huonoon hoitotasapainoon liittyy muun muassa verkkokalvo- ja munuaisvaurioiden riski.

Hyvän hoitotasapainon ylläpitäminen vaatii päivittäistä työtä niin lapselta tai nuorelta itseltään kuin vanhemmiltakin, mutta toisaalta hyvässä hoitotasapainossa oleva diabetes ei juuri rajoita elämää nyt eikä tulevaisuudessa. Hyvällä hoidolla diabetesta sairastavan lapsen ennuste on nykyään hyvinkin valoisa.

Diabetesrekisteri ja näytekokoelma

Diabetekseen sairastuneiden lasten perheitä pyydämme täyttämään diabetesrekisterilomakkeet, mikäli he antavat lomakkeiden lähettämiseen suostumuksensa. Diabetesrekisteri seuraa lasten sairastavuutta diabetekseen Suomessa.

Samassa yhteydessä kysymme luvat näytekokoelmaan tai TrialNet-tutkimukseen otettavia verinäytteitä varten. Näiden avulla tutkitaan erityisesti diabetekseen sairastumisen geneettisiä ja immunologisia mekanismeja. Halutessaan perheenjäsenet saavat myöhemmin tiedon omista diabetesriskigeeneistään sekä diabetekseen liittyvistä vasta-aineista.

Vastuuhenkilöt

Erikoislääkäri Päivi Keskinen
Erikoislääkäri Marja-Terttu Saha
Asiantuntijahoitaja Riitta Kiiveri