Impedanssi-pH:n pitkäaikaisrekisteröinti, pH-mittaus

Ruokatorven pH:n pitkäaikaisrekisteröinti

Ruokatorven pH:n pitkäaikaisrekisteröinnillä selvitetään refluksia eli mahanesteen mahdollista virtausta ruokatorveen. Potilas lähetetään tutkimukseen, jos hänellä on refluksiin viittaavia oireita, useimmiten närästystä ja happamia röyhtäisyjä. Oireet liittyvät usein ruokailuun ja makuulla oloon.

Ruokatorven pH-mittauksesta on usein hyötyä myös epäselvissä rintakivuissa ja yskäoireissa. Omia erityisryhmiään ovat astmapotilaat, joilla on nimenomaan yöoireita tai yleisesti vaikeahoitoinen astma, sekä lapset, joilla on yskänpuuskia sekä limaisuutta tai toistuvia keuhkoinfektioita. Tutkimus tehdään impedanssi-pH-rekisteröintinä, mikäli halutaan selvittää myös ei-hapanta refluktointia.

Tutkimukseen valmistautuminen

Tutkimusta edeltävästi on yleensä oltava seitsemän vuorokautta ilman suolahapon eritykseen vaikuttavia lääkkeitä sekä kaksi vuorokautta ilman mahahappoa neutraloivia lääkkeitä, limakalvon suoja-aineita ja suoliston motiliteettiin vaikuttavia lääkkeitä. Lääkityksen ohjeistaa tarkemmin tutkimukseen lähettävä lääkäri ja potilas saa ohjeen myös kirjallisena kutsun mukana.

Ennen tutkimusta pitää olla syömättä ja juomatta vähintään neljä tuntia, vauvaikäisten 3–4 tuntia. Pyydämme välttämään hajusteiden käyttöä.

Tutkimukseen kannattaa varata aikaa noin tunti ja seuraavana päivänä laitteen poistamiseen noin 15 minuuttia.

Tutkimusta ei voi tehdä äkillistä hengitystie-, suolisto- tai muuta infektiota sairastavalle. Sairastuessa on otettava yhteyttä tutkimukseen lähettäneeseen poliklinikkaan tai osastoon.

Pienet lapset

Lapsi voi vetää helposti katetrin pois, joten mukaan kannattaa ottaa ylimääräiset sukat tai tumput, jotka voi tarvittaessa pukea lapsen käsiin tutkimuksen aluksi.

Pienet lapset tarvitsevat enemmän seurantaa rekisteröinnin aikana. Jos kuljette omalla autolla, olisi mukana hyvä olla toinen aikuinen, joka voi vahtia lasta ajomatkan ajan.

Tutkimuksen kulku

Potilas saapuu kutsussa mainittuna ajankohtana ja ilmoittautuu kliinisen fysiologian ja isotooppilaboratorion ilmoittautumisessa. Potilas ohjataan odotustilaan, josta hoitaja käy kutsumassa tutkimukseen.

Ennen tutkimuksen aloittamista hoitaja puuduttaa sieraimen geelimäisellä puudutusaineella.

Jos potilaalle ei ole aiemmin tehty ruokatorven paineenmittausta, katsomme tutkimuskatetrille oikean paikan paineenmittauskatetrilla. Katetri viedään puudutetun sieraimen kautta ruokatorveen ja paikanmääritys kestää muutaman minuutin. Alle 15-vuotiaille tätä ei tarvita, vaan arvioimme tutkimuskatetrin oikean paikan pituuden perusteella.

Ohut tutkimuskatetri asetetaan puudutetun sieraimen kautta ruokatorveen. Katetri kiinnitetään teipillä kasvoihin ja yhdistetään pieneen mukana kuljetettavaan rekisteröintilaitteeseen, johon mittaustieto automaattisesti tallentuu. Laitteiston poistoajan sovimme laiton yhteydessä.

Rekisteröinnin aikana potilas viettää tavallista elämää, mittauskatetria ja rekisteröintilaitetta ei kuitenkaan saa kastella. Ruokailusta, oireista, nukkumaanmeno- ja ylösnousuajoista ja muista päivän tapahtumista pidetään päiväkirjaa.

Rekisteröinnin aikana saa syödä vain pääateriat, eli aikuisten on pidettävä ruokailujen välillä selvä neljän tunnin ja lasten 3–4 tunnin tauko. Kahvia, teetä, maitoa tai vettä voi juoda aterian yhteydessä. Välipalat, myös purukumi, makeiset ja pastillit, ovat kiellettyjä.

Makuulla oloa päivällä pitää mahdollisuuksien mukaan välttää. Lapsilla ei kuitenkaan ole rajoituksia päivälevon suhteen.

Tutkimuksen jälkeen

Kliinisen fysiologian lääkäri laatii tutkimuksesta lausunnon mittaustulosten perusteella. Potilas saa tutkimustuloksen häntä hoitavalta lääkäriltä.