Rasitusastmatutkimus, juoksumattorasitus

Kliininen rasituskoe juoksumatolla

Juoksumattorasituksessa selvitetään potilaan hengitystoimintaa fyysisessä rasituksessa ja kylmäilma-altistuksessa. Tutkimusta käytetään hengitysteiden poikkeavan supistumistaipumuksen eli rasitusastman toteamiseen.

Mikäli kävely tai juoksu matolla ei onnistu, voidaan rasitus tehdä polkupyöräergometrilla. Tutkimuksen yhteydessä mitataan myös keuhkojen toimintaa.

Juoksumattorasitukseen valmistautuminen

Tutkimusta ei yleensä voi tehdä äkillisen hengitystieinfektion tai sen päättymistä seuraavan neljän viikon aikana. Sairastuessa täytyy ottaa yhteyttä tutkimukseen lähettäneeseen poliklinikkaan tai osastoon.

Mukaan on otettava luettelo tai lääkekortti käytössä olevista lääkkeistä. Ennen tutkimusta ja sen aikana käytettävän lääkityksen ohjeistaa lähettävä lääkäri.

Alkoholia ei saa käyttää ainakaan vuorokauteen ennen tutkimusta. Tupakointia on vältettävä vuorokauden ajan. Tupakointikielto on ehdoton neljä tuntia ennen tutkimusta. Raskasta ateriaa, kahvia, teetä, kaakaota, kola- tai muita piristäviä juomia ei saa nauttia kahteen tuntiin ennen tutkimusta.

Mukaan on otettava liikuntaan sopiva vaatetus. Pyydämme välttämään hajusteiden käyttöä tutkimukseen tullessa. Aikaa kannattaa varata noin 1,5 tuntia ja tutkimustilanteeseen voi ottaa mukaan saattajan.

Tutkimuksen kulku

Potilas saapuu kutsussa mainittuna ajankohtana ja ilmoittautuu kliinisen fysiologian ja isotooppilaboratorion ilmoittautumisessa. Potilas ohjataan odotustilaan, josta hoitaja käy kutsumassa tutkimukseen.

Tutkimuksen alussa puhalletaan spirometriapuhalluksia hoitajan ohjeiden mukaan. Puhallusten jälkeen potilas vaihtaa vaatteet, jotka soveltuvat liikkuvalla matolla juoksemiseen. Laboratoriosta on myös mahdollista lainata ”pyjamaa” ja jalkineita.

Hoitaja kiinnittää sydänfilmitarrat rintakehälle ja raajoihin sekä verenpainemansetin olkavarteen. Muutaman minuutin levon jälkeen otetaan sydänfilmi ja mitataan verenpaine ja hengitystiheys. Kylmäilmamaski laitetaan kasvoille ja turvavaljaat kiinnitetään.

Rasituksen aikana potilas juoksee tai kävelee reippaasti liikkuvalla matolla ja hengittää maskin kautta kylmää, -14-asteista ilmaa. Rasituksen aikana mitataan syke- ja hengitystaajuutta ja rekisteröidään sydänfilmiä.

Potilaan ikä ja yleiskunto huomioiden pyritään syke nostamaan mahdollisimman nopeasti, 1–2 minuutissa, yli 85 prosenttiin arvioidusta iänmukaisesta maksimisykkeestä. Tämä tapahtuu juoksumaton nopeutta ja nousukulmaa säätämällä. Potilas kävelee tai juoksee tavoitesykkeellä noin 8 minuutin ajan.

Heti rasituksen jälkeen puhalletaan spirometriapuhalluksia ja niitä jatketaan viiden minuutin välein 15 minuuttiin asti. Yleensä tämän jälkeen hoitaja antaa vielä keuhkoputkia avaavaa lääkettä, jonka vaikutus mitataan samanlaisilla puhalluksilla 10–15 minuutin kuluttua.

Lääkäri on mukana rasitusvaiheen alkamisesta tutkimuksen loppuun.

Tutkimushuoneessa ei ole suihkumahdollisuutta.

Tutkimuksen jälkeen

Tutkimusta valvonut kliinisen fysiologian lääkäri laatii tutkimuksesta lausunnon mittaustulosten perusteella. Potilas saa tutkimustuloksen häntä hoitavalta lääkäriltä.