Obstruktiivinen uniapnea

Uniapnea

Uniapnean oireita ovat kuorsaus, hengityskatkokset, päiväaikainen väsymys, lisääntynyt yöllinen virtsaamistarve ja yöhikoilu sekä muistin- ja keskittymiskyvyn häiriöt. Vaikeista oireista kärsivillä ensisijainen hoito on CPAP-laitehoito. Vastaamme Taysissa uniapnean laitehoidon aloituksesta ja seurannasta sekä rakenteellisten tekijöiden kirurgisesta hoidosta.

Aikuisen obstruktiivisella uniapnealla tarkoitetaan toistuvia vähintään kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumia, jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta unen aikana.

Tärkein uniapnealle herkistävä tekijä on ylipaino, 50–70 prosenttia uniapneasta kärsivistä on ylipainoisia. Myös rakenteelliset tekijät, kuten ahdas nenä tai nielu sekä lyhyt ja paksu kaula tai kookkaat nielurisat, voivat lisätä kuorsausta ja hengityskatkoksia. Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet pahentavat oireita.

Uniapneasta kärsivien verisuonisairausriski on huomattavasti kohonnut. Uniapnea lisää myös auto-onnettomuuksien ja työtapaturmien riskiä. Hoitamaton uniapnea, johon liittyy selvä vireystilan häiriö, on este ammattikuljettajana toimimiselle.

Tutkimukset Taysissa

Uniapneataudin määritys toteutetaan pääosin perusterveydenhuollossa. Yleensä potilas hakeutuu oireiden vuoksi terveyskeskus- tai työterveyslääkärin vastaanotolle, joka uniapneaepäilyssä tilaa unirekisteröinnin. Mikäli tutkimus ei ole saatavilla tai ei kuulu työterveyshuollon palveluihin, potilaan voi lähettää tutkimukseen unipoliklinikalle.

Taysissa unirekisteröintejä tehdään sekä keuhkosairauksien vuodeosastolla että kliinisen neurofysiologian unilaboratoriossa.

Unirekisteröinnin avulla saadaan tietoa muun muassa unenaikaisesta hengityksestä ja sen häiriöistä, kuorsauksesta, hengitysliikkeistä, veren happikyllästyneisyydestä, sykkeestä ja nukkumisasennosta. Useimmiten uniapneaepäilyssä tehdään niin sanottu suppea unirekisteröinti, joka ei sisällä tietoa unen rakenteesta tai univaiheista.

Uniapnean vaikeusaste määritetään AHI- eli apnea-hypopnea-indeksin avulla, joka kertoo hengityskatkosten määrän tuntia kohden. Poikkeava tulos on yli 5 hengityskatkosta / tunti.

Uniapnean hoito

Liikapainoisilla uniapneapotilailla laihduttaminen ja painonhallinta ovat hoidon perusta. Elämäntapahoidon päävastuu on perusterveydenhuollossa.

Koska bentsodiatsepiinijohdosten käyttö ja alkoholin nauttiminen ennen nukkumaanmenoa saattavat lisätä apneoiden määrää ja kestoa, suositellaan niiden välttämistä. Myös tupakoimattomuutta suositellaan nenän limakalvoturvotuksen vähentämiseksi.

CPAP-hoito

CPAP (continuous positive airway pressure) tarkoittaa ilmateissä ylläpidettävää jatkuvaa ylipainetta, joka johdetaan ylähengitysteihin maskin kautta ja jolla pidetään ylähengitystiet auki unen aikana. CPAP-hoito on uniapnean ensisijainen hoito erityisesti keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastavilla.

CPAP-hoito aloitetaan yksilö- tai ryhmäohjauksessa unipoliklinikalla. Myös keuhkosairauksien vuodeosastolla aloitetaan laitehoitoja uniapneatautiin.

Uniapneakisko

Hammasteknisillä kojeilla eli uniapneakiskoilla voidaan hoitaa erityisesti lieväoireisesta uniapneasta kärsiviä normaalipainoisia tai lievästi liikapainoisia potilaita ja niitä, joilla CPAP-hoito ei onnistu.

Apneakiskoja valmistetaan pirkanmaalaisille Taysin suupoliklinikalla. Arvio apneakiskosta tehdään unipoliklinikalla yhteistyössä suupoliklinikan hammaslääkäreiden kanssa.

Kirurginen hoito

Ylähengitysteiden tai kasvojen alueen kirurgiaa harkitaan, jos

  • uniapnean konservatiivinen hoito eli elämäntapojen muutos, uniapneakisko tai CPAP eivät riitä
  • potilas ei siedä konservatiivista hoitoa
  • potilaalla on merkittäviä uniapnealle altistavia nielun tai kasvojen alueen rakenteellisia tekijöitä.

Leikkaus voidaan kohdistaa yhdelle tasolle, esimerkiksi nenään, pehmeään suulakeen tai kielen kantaan, tai usealle eri tasolle samanaikaisesti. Ylähengitysteiden kirurgisesta hoidosta ja leikkausarviosta vastaavat korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkärit Taysissa. Ortognaattisesta kirurgiasta vastaavat leukakirurgit suupoliklinikalla.

Jatkohoito ja seuranta

Potilaat, jotka tarvitsevat uniapnean vuoksi laitehoitoa, käyvät harvakseltaan laitehoidon seurannoissa.

Seurannat ovat pääosin Tays Keskussairaalan unipoliklinikalla sekä Tays Sastamalan ja Tays Valkeakosken sairaaloissa. Osalle tamperelaisista uniapneapotilaista seuranta on järjestetty Hatanpään sairaalaan ja osa yläpirkanmaalaisista hoidetaan Tampereen Pihlajalinna Dextrassa. Ammattiautoilijoiden laitehoidon seuranta on keskitetty Tays Keskussairaalan unipoliklinikalle.

Vastuuhenkilöt

Osastonylilääkäri Marisanna Schwenson
Osastonhoitaja Johanna Murtoniemi
Sairaanhoitaja Margit Knuuttila