Vankomysiinille resistentin enterokokin (VRE) leviämisen ehkäisy

Mikä on enterokokki?

Enterokokki kuuluu ihmisen suoliston normaaliin bakteerikasvustoon. Sen taudinaiheuttamiskyky on vähäinen ja tavallisin enterokokin aiheuttama infektio on virtsatietulehdus. Enterokokki voi aiheuttaa vakavia infektioita, kuten verenmyrkytyksen tai endokardiitin tehohoitopotilaille, hematologisille potilaille tai vatsakirurgisille potilaille. Enterokokkien tavallisimmat ihmiseltä löydettävät lajit ovat Enterococcus faecalis ja Enterococcus faecium.

Mikä on VRE?

Kun enterokokki kehittää vastustuskyvyn vankomysiinille (ja usein myös teikoplaniinille), puhutaan VRE:stä. Vankomysiinin lisäksi VRE-bakteerikannat ovat usein vastustuskykyisiä myös muille mikrobilääkkeille, mikä hankaloittaa VRE:n aiheuttamien infektioiden hoitoa. Resistenssiominaisuus välittyy geneettisesti ja sen alkuperää ei tarkoin tunneta. VRE:tä rikastuu herkästi antibioottihoitoa saavaan potilaan suoleen ja erityisesti nämä potilaat erittävät suuria määriä VRE:tä ympäristöönsä.

VRE tarttuu kosketustartuntana. VRE-kantajan hoidossa tärkeää on hyvän käsihygienian noudattaminen, kantajan eristäminen tai kohortointi, suojainten käyttö lähihoitotilanteessa, tutkimus- ja hoitovälineiden asianmukainen huolto sekä hoitoympäristön päivittäinen siivous.

VRE-kantojen häätöön ei ole olemassa mikrobilääkkeitä.

VRE:n kantaja

VRE-bakteerin kantaja on henkilö, jolla on todettu VRE-bakteeri joko taudinaiheuttajana tai bakteeri on löytynyt seulontanäytteestä. VRE-kantajuus voi olla pitkäaikaista. On mahdollista, että VRE-kantajalta välillä todetaan useita negatiivisia näytteitä, kunnes näytteissä todetaan uudestaan VRE. Tämän vuoksi VRE-kantajaa hoidetaan aina kosketuseristyksessä sairaaloissa.

Kuka on altistunut VRE:lle ja mikä näyte otetaan?

VRE:lle altistunut on henkilö, jota on hoidettu samassa potilashuoneessa VRE:n kantajan kanssa. VRE-löydös käynnistää välittömän altistuneiden selvitystyön ja seulonnat. Tämä selvitystyö tehdään yhteistyössä Taysin infektioyksikön kanssa. Epidemiatilanteessa voidaan joutua määrittelemään altistuneiksi kaikki indeksipotilaan kanssa osastolla samanaikaisesti olleet potilaat. Tuolloin koko osasto seulotaan.

VRE-seulontanäyte otetaan VRE:lle altistuneesta potilaasta

VRE-seulontanäytteet otetaan kahden vuorokauden välein kolmesti (päivä 0, 2 ja 4). Näyte otetaan nivustaipeista, infektiofokuksista ja peräaukosta. Näytevastaus valmistuu 2–4 vuorokauden kuluessa.

ENTEROKOKKI, VANKOMYSIINIRESISTENTTI, VILJELY (VREVi, pyyntönumero 1788)

Näytteet laitetaan dacrontikulla geelikuljetusputkeen. Näyte säilytetään jääkaappilämpötilassa ja toimitetaan kylmäkuljetuksena mahdollisimman pian näytteen otosta tutkivaan laboratorioon.

Mikäli potilaalla todetaan VRE, näytteenottoa ei rutiininomaisesti uusita tulevilla hoitojaksoilla.

VRE:n kantaja ja VRE:lle altistunut hoidetaan kosketuseristyksessä

VRE tarttuu kosketustartuntana suoran tai epäsuoran kosketuksen kautta. Kosketuseristyksen tavoitteena on katkaista kosketustartuntatie. Potilas, jolla on todettu VRE joko kuluvan hoitojakson aikana tai aiemmin, hoidetaan tavanomaisten varotoimien lisäksi kosketuseristyksessä.

VRE:lle altistunut hoidetaan kosketuseristyksessä kunnes seulontanäytteet on vastattu. Suoja-asusteita, kuten suojatakkia ja suojakäsineitä käytetään aina kun tutkitaan potilasta tai mennään VRE:n kantajan potilashuoneeseen. Kosketuseristys ei saa olla esteenä potilaan hoidon edellyttämiin tutkimuksiin ja hoitotoimenpiteisiin.

1. Huonesijoitus

Potilas sijoitetaan yhden hengen huoneeseen, jossa on oma WC ja pesutila. Mikäli yksikössä on todettu epidemia ja VRE:n kantajia on useita, heidät voidaan sijoittaa samaan huoneeseen (kohortointi).

2. Käsihygienia

Kädet desinfioidaan käsihuuhteella aina eristyshuoneeseen mentäessä ja sieltä poistuttaessa sekä tarvittaessa huoneessa työskentelyn aikana. Kädet desinfioidaan aina ennen ja jälkeen suojakäsineiden käytön. Jos kädet tahriintuvat eritteillä tai potilas ripuloi, kädet on pestävä huolellisesti vedellä ja pesunesteellä ennen desinfiointia. Potilasta ohjataan desinfioimaan kädet aina potilashuoneesta poistuttaessa sekä välttämään ylimääräistä liikkumista osaston yleisissä tiloissa.

3. Suojaimet

  • Suojakäsineitä käytetään aina kun kosketaan potilaaseen, hänen vuodevaatteisiinsa, eritteisiin tai potilashuoneen pinnoille. Suojakäsineet vaihdetaan aina siirryttäessä likaisesti puhtaaseen. Työvaiheesta toiseen siirryttäessä suojakäsineet vaihdetaan.
  • Suojatakki tai suojaesiliina puetaan aina potilashuoneeseen mennessä joko huoneen ulkopuolella tai sulkutilassa.
  • Suu-nenäsuojusta käytetään aina kun on riski veri- tai eriteroiskeista.
  • Hius- ja kenkäsuojia ei käytetä.

Suojaimet ovat kertakäyttöisiä ja potilaskohtaisia. Ne riisutaan eristyshuoneessa ja laitetaan siellä olevaan jäteastiaan. Suojainten riisumisen jälkeen kädet desinfioidaan.

  • Työasut

Epidemiatilanteessa koko osaston henkilökunnan tulee vaihtaa työpisteasut ja kuten lääkärintakit työvuoroittain. Myös ei-epideemisessä tilanteessa yksittäistä VRE:n kantajaa hoitava henkilökunta vaihtaa työpisteasut ja lääkärintakit työvuorottain.

4. Eritetahradesinfektio

Eritetahrat desinfioidaan pinnoilta välittömästi eritetahradesinfektio-ohjeen mukaan.

5. Tutkimus- ja hoitovälineistö

Potilaalle varataan omat, jatkuvasti tarvittavat tutkimus- ja hoitovälineet. Tällaisia välineitä ovat mm. staassi, verenpainemittari, särmäjäteastia, kuumemittari sekä stetoskooppi. Lämpödesinfektion kestävät monikäyttöiset välineet viedään suoraan käytön jälkeen huuhteludesinfektiokoneeseen (DEKO), muut tutkimus- ja hoitovälineet pyyhitään valmistajan suosittelemalla desinfektioaineella (Cleanisept wipes, Desinfektol P tai Erisan Oxy+ 2 %). Kertakäyttöisiä tarvikkeita varataan eristyshuoneeseen päivän tarvetta vastaava määrä. Kun eristys loppuu, heitetään kaikki huoneessa olleet kertakäyttötarvikkeet jätteisiin.

6. Potilasasiakirjat ja kiertokärryt

Potilasasiakirjoja tai kiertokärryä ATK-välineistöineen ei viedä potilashuoneeseen.

7. Ruokailu

Normaali käytäntö.

8. Pyykki ja jätteet

Normaali käytäntö.

9. Siivous

Ennen siivousta desinfioidaan eritetahrat. Siivouksessa käytetään mikrokuitupyyhkeitä. Potilashuoneen kosketuspinnat pyyhitään huolellisesti päivittäin ja loppusiivouksessa desinfektioaineella (Erisan Oxy+ 2 %), lattiat pyyhitään yleispuhdistusaineella. WC-tilat siivotaan desinfektioaineella päivittäin ja kylpyhuone aina VRE:n kantajan jälkeen (Klorilli 500 ppm tai Erisan Oxy+ 2 %). Siivousvälineet ovat huonekohtaiset ja ne desinfioidaan käytön jälkeen huuhteludesinfektiokoneessa (DEKO) tai pyyhitään desinfektioaineella. Siivouksessa käytetään kertakäyttöistä suojatakkia tai suojaesiliinaa ja suojakäsineitä.

10. Näytteiden otto ja käsittely

Laboratotionäytteiden ottajat noudattavat kosketuseristystä. Näytetilauksiin merkitään tieto kosketuseristyksestä.

11. Potilaan kuljettaminen

Potilaan kädet desinfioidaan ennen kuljettamista ja tarvittaessa kuljetuksen aikana. Mukaan otetaan käsihuuhdetta. Potilaspapereita ei kuljeteta sängyllä. Potilas pyritään siirtämään suoraan toimenpidehuoneeseen ja sieltä suoraan takaisin osastolle. Kuljettaja desinfioi kätensä ennen ja jälkeen potilaan kuljetuksen. Kuljettaja käyttää suojakäsineitä vain koskettaessaan potilasta. Suojakäsineet riisutaan potilaan koskettamisen jälkeen ja kädet desinfioidaan. Suunenäsuojusta ja suojatakkia ei käytetä. Kuljetusvälineen kosketuspinnat desinfioidaan käytön jälkeen.

12. Vierailut

Normaali käytäntö. Vierailijoille opastetaan käsidesinfektion toteuttaminen.

13. Tiedonkulku

Potilashuoneen oveen ja potilaan sängyn päätyyn laitetaan kosketuseristystarra. Merkintä VRE-kantajuudesta kirjataan potilasasiakirjaan ja tieto kantajuudesta välitetään hoitopaikan tai osaston vaihtuessa. Jos toimenpiteitä tehdään osaston ulkopuolella, toimenpideosastoa informoidaan eristystarpeesta etukäteen. VRE-kantajuus ei saa estää hoitoa. Toiseen hoitolaitokseen siirrettäessä on varmistettava, että kosketuseristys toteutuu. Kantajuudesta ei ilmoiteta sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisille toimijoille, kuten taksinkuljettajille.

VRE-altistuneesta tulee merkintä Miranda-riskitietoihin, ja heistä on otettava VRE-seulontanäytteet heidän tullessaan terveydenhuollon laitokseen hoitoon. Negatiivisen seulontavastauksen jälkeen altistusmerkintä poistetaan Riskitiedoista.

Infektioyksikkö pitää todetuista VRE:n kantajista tartuntatautilain mahdollistamaa rekisteriä. Todettu kantajuus lisätään potilaan riskitietoihin Mirandaan (infektioyksikkö lisää) ja potilaskertomuksen avautuessa ilmaantuu tieto resistentista bakteerista (VRE -kantaja). Toistaiseksi ei ole olemassa kriteerejä, joiden perusteella henkilö voidaan poistaa VRE-rekisteristä.

14. Vainajan laitto

Vainaja laitetaan tavanomaisen käytännön mukaan.

Voiko VRE:n kantajan eristyksen purkaa?

VRE:n kantajaa hoidetaan aina tulevillakin hoitojaksoilla kosketuseristyksessä terveydenhuollon laitoksissa.

Milloin VRE:lle altistuneen eristyksen voi purkaa?

VRE:lle altistuneen (muun muassa VRE:n kantajan huonetoverit) potilaan eristyksen lopettaminen edellyttää vähintään sitä, että kolme kahden vuorokauden välein otettua seulontanäytettä (0, 2 ja 4 vrk) on vastattu negatiivisina.

VRE:n kantajan infektioiden hoito

VRE-löydös huomioidaan infektioissa, joissa enterokokki on mahdollinen taudinaiheuttaja. Tälläisiä infektioita ovat erityisesti VRE:n kantajan sepsikset. Antibioottihoito on syytä aina harkita tapauskohtaisesti ja siitä konsultoidaan infektiolääkäriä. VRE:hen tehoavia antibiootteja ovat tigesykliini ja linetsolidi, sekä joissain tapauksissa teikoplaniini.