Graafiseen versioon

Tavanomaiset varotoimet    

Tavanomaisia varotoimia noudatetaan kaikkien potilaiden hoidossa kaikissa hoitotoimissa. Tavanomaisten varotoimien avulla katkaistaan tartuntatiet estämällä mikrobien siirtyminen työntekijästä potilaaseen tai potilaasta työntekijään tai työntekijän välityksellä toisiin potilaisiin ja työntekijöihin. Tavanomaisiin varotoimiin kuuluvat tinkimättömästi toteutuva käsihygienia, etenkin käsien desinfektio, suojainten käyttö aina, kun ollaan eritteiden kanssa tekemisissä, oikeat työskentelytavat aseptisen työjärjestyksen mukaisesti sekä veritapaturmien välttäminen ja eritetahrojen poistaminen heti niiden ilmaannuttua.

Käsihygienia
Käsien pesu
Käsien desinfektio  
Käsien kirurginen desinfektio
Suojainten käyttö
Aseptinen töiden suoritus
Veritapaturmien välttäminen
Eritetahrojen poistaminen

Käsihygienia  

Käsien välityksellä tapahtuva kosketustartunta on tärkein hoitoon liittyvien infektioiden leviämistapa. Valtaosa sairaalainfektioita aiheuttavista mikrobeista tarttuu kosketustartuntana. Sairaaloiden resistenttien ongelmamikrobien tärkein tartuntaväylä on kosketustartunta. Myös gastroenteriitit (infektioripuli) sekä tavalliset ylähengitystieinfektiot tarttuvat pääosin kosketustartuntana. Pienikin toimenpide, esim. verenpaineen tai pulssin mittaaminen, saattaa kontaminoida kädet potilaiden mikrobeilla. Käsihygienia on tärkein hoitoon liittyvä infektioita ehkäisevä toimenpide. Käsihygienian noudattamisen tulee kuulua olennaisena osana vastuullisen terveydenhuollon työntekijän ammatti-identiteettiin.

Käsihygienialla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään mikrobien siirtymistä henkilökunnan käsien välityksellä potilaasta toiseen, henkilökunnasta potilaaseen ja ympäristöstä potilaaseen tai henkilökuntaan.

Sormukset, kello ja korut ranteissa sekä kynsilakan tai teko- ja rakennekynsien käyttö estävät hyvän käsihygienian toteutumisen potilastyössä. Niiden alle kertyy helposti kosteutta ja likaa, mikä tarjoaa otollisen kasvualustan mikrobeille ja voi altistaa kädet ihottumille.

Kynnet pidetään lyhyinä ja kynnenaluset puhtaina. Käsikoruja, kynsilakkaa tai –koruja,  rakenne- tai geelikynsiä ei saa käyttää. Sairauden hoitoon määrättyä lastaa, painehihaa tai käsinettä, joka ulottuu kyynär-pään tason alapuolelle ja jonka riittävästä hygieniasta ei voida huolehtia, ei voi käyttää fyysisessä potilastyössä.

Potilastyössä ei käytetä pitkähihaisia työvaatteita, hihat kääritään kyynärtaipeeseen saakka.
Henkilökortti- ja avainkaulanauhat sekä solmiot pidetään puhtaina ja työasuun kiinnitettyinä.

Käsien pesuun ja desinfektioon tulee olla mahdollisuus jokaisessa tilassa, jossa hoidetaan ja tutkitaan potilaita, käsitellään potilaiden eritteitä ja näytteitä tai tehdään potilaille valmistelevia toimenpiteitä ja muuta vastaavaa. Erittäin likaisissa töissä, eritteisiin koskettaessa ja toisaalta aseptiikkaa vaativissa toimenpiteissä ja tehtävissä käytetään suojakäsineitä.

Sairaalassa on käytössä nestemäinen pesuneste. Samaa pesunestettä käytetään potilaiden ihon pesuun. Käytössä olevassa pesunesteessä ei ole desinfioivia aineita, hajustetta eikä väriainetta. Sen pH on lähellä ihon omaa pH:ta. Pesuaine on yleisesti kertakäyttöpakkauksessa, joka tyhjennyttyään laitetaan jätteisiin.

Käsien desinfektiossa käytetään alkoholipohjaisia käsihuuhteita, joihin on lisätty ihoa suojaavia aineita mm. glyserolia. 70 - 80 % etanoli on perusaine käsien desinfektiossa, se on vaikutukseltaan nopea ja tehokas. TAYS:ssa on käytössä useita käsihuuhteita, joista toimipisteet voivat valita mieleisensä.

Käsihuuhdeannostelijoita tulee olla riittävästi, tarkoituksenmukaisesti ja näkyvästi sijoitettuina toimipisteissä. Potilashuoneissa annostelijoiden tulee sijaita vuodekohtaisesti, mikäli mahdollista. Taskupullot ovat käteviä, jos annostelijoita ei voi sijoitella potilashuoneisiin.

Käsien varsinaista vesipesua suositellaan vain niiden ollessa näkyvästi likaiset, sekä ripulipotilaita hoidettaessa. Käsihuuhteiden sisältämän glyserolin kerrostuessa käsiin voivat kädet tuntua tahmeilta, jolloin ne voidaan tarvittaessa huuhdella vedellä ja kuivata.

Kädet pestään aina juoksevalla vedellä. Pesu aloitetaan kostuttamalla kädet. Tämän jälkeen otetaan annostelijasta pesuliuosta ja pestään kädet hieromalla vastakkain niin, että saadaan puhdistettua sormet ja niiden välit.

  • pesuaine huuhdellaan pois runsaalla vedellä
  • kädet kuivataan huolellisesti kertakäyttöpyyhkeellä
  • käsipyyhepaperilla tai kyynärpäällä vesihanan sulkeminen käy käsin koskematta, jolloin juuri pestyt kädet eivät likaannu heti uudelleen.

  • Käsien desinfektio

Sellaisissa tehtävissä joissa kädet eivät näkyvästi tule likaisiksi, käsien pesu korvataan käsien desinfektiolla. Näin menetellen käsien iho säästyy jatkuvalta veden ja pesuaineen kuivattavalta vaikutukselta.

Hoitoon liittyviä infektioita aiheuttavat mikrobit pysyvät käsien iholla pitkiäkin aikoja tartuntakykyisinä ja niiden määrä saattaa jopa lisääntyä ajan kuluessa, ellei käsiä desinfioida.

  • Kädet tulee desinfioida:

  • ennen ja jälkeen jokaisen potilaskontaktin
  • siirryttäessä saman potilaan hoidossa likaisemmalta alueelta puhtaammalle alueelle
  • eri työvaiheiden välissä
  • hoitovälineiden ja potilaan lähiympäristön koskettamisen jälkeen
  • ennen ja jälkeen toimenpiteiden
  • suojainten, myös suojakäsineiden, riisumisen jälkeen ja ennen niiden laittamista
  • osastolle tultaessa ja sieltä poistuttaessa

Käsihuuhteen käytön ohjaamista suositellaan myös potilaille ja vierailijoille.

  • Käsien desinfektio: 

  • Ota käsihuuhdetta reilusti kuviin käsiin
  • Hiero sormenpäät huuhteeseen
  • Hiero peukalot
  • Hiero sormien välit päältä
  • Hiero elämänviivat
  • Hiero käden selkäpuolet
  • Hiero käsiä kauttaaltaan, kunnes ne ovat kuivat
  •  Käsihuuhdetta ei huuhdella pois eikä kuivata!

  • Käsien kirurginen desinfektio 

Kirurginen käsien desinfektio on tehtävä ennen leikkauksia ja muita kirurgisia toimenpiteitä. Kirurgisen käsien desinfektion tarkoituksena on estää leikkausalueen infektioita poistamalla ihon väliaikainen mikrobifloora ja vähentämällä pysyvää mikrobiflooraa leikkausryhmään kuuluvien käsistä.

  • Leikkausta edeltävä käsien desinfektio

Ennen päivän (tai työrupeaman) ensimmäistä leikkausta:

  • Tarkista, että kynsien alustat ovat puhtaat. Puhdista kynnenaluset pehmeällä kynsiharjalla, mikäli ne ovat likaiset. Kynsien ei tule ulottua sormenpäiden yli ja kynsien reunojen on oltava sileät.

  • Pese kädet pesunesteellä ja vedellä vain tarvittaessa. Kuivaa huolellisesti tehdaspuhtaaseen paperipyyhkeeseen.
  • Hiero huolellisesti käsiin ja käsivarsiin käsihuuhdetta aina kyynärtaipeeseen saakka. Jokaisella seuraavalla kerralla aluetta pienennetään asteittain. Kahdella viimeisellä kerralla keskitytään kämmenen alueelle.
  • Ota käsiin käsihuuhdetta niin usein kuin se on tarpeen (4-6 kertaa), että kädet pysyvät kosteina 3 minuutin desinfektiohieronnan ajan.
  • Hiero kunnes alkoholi on haihtunut, eli kädet ovat täysin kuivat. Ennen leikkauskäsineiden pukemista käsien tulee olla täysin kuivat, sillä kosteisiin käsiin syntyy helposti hautumia ja ihon voimakasta ärtymistä. Leikkauskäsineeseen saattaa tulla mikroreikiä käsiin jääneen alkoholin haihtuessa pois.
  • Tavanomainen 30 sekunnin käsien desinfektio tehdään aina leikkauskäsineiden riisumisen jälkeen.

Toisiaan seuraavien leikkausten välillä:

  • Jos kädet ovat likaantuneet, pese pesunesteellä ja vedellä, huuhtele. Kuivaa huolellisesti tehdaspuhtaaseen käsipaperiin.
  • Kolmen minuutin kirurginen käsidesinfektio tehdään aina riippumatta edellisen leikkauksen kestosta.

Elinsiirto- ja sydänkirurgiassa sekä ortopedisissä yms. pitkäkestoisissa leikkauksissa suojakäsineet suositellaan vaihdettavaksi viimeistään kahden tunnin välein. Ennen uusien käsineiden pukemista käsiin on hierottava käsihuuhdetta yllä olevan ohjeen mukaisesti ja käsineet puetaan kuiviin käsiin.

Käsien ihon kunnosta on pidettävä huolta, koska näin voidaan ehkäistä mikrobien leviämistä käsien kautta. Terveet ja desinfioidut kädet ovat sairaalan työntekijän tärkeä työväline päivittäisessä potilastyössä. Jos käsien ihossa tuntuu kirvelyä käsihuuhteen hieromisen jälkeen, on ihossa rikkoumia, jotka sallivat käsihuuhteen tunkeutumisen orvaskeden syvimpiin osiin, joissa puolestaan on alkoholihuuhteeseen reagoivia kipureseptoreita. Tällaisessa tilanteessa yleensä käsidesinfektiohuuhteen käytön jatkaminen ja käsien vesipesun minimoiminen korjaa tilanteen.

Usein jo runsas ja säännöllinen käsihuuhteen käyttö pitää käsien ihon kunnossa, mutta jos siitä huolimatta on käsien iho kuiva, suositellaan säännöllistä perusvoiteen käyttöä. Perusvoiteen käyttö ei heikennä käsihuuhteen tehoa. Perusvoide edistää ihon pysyvän mikrobiston säilymistä ja siten ylläpitää ihon mikrobipuolustusta. Sairaalassa henkilökunnalle tarkoitettuja käsien hoitovoiteita on saatavana sairaala-apteekista. Käsivoiteet eivät sisällä desinfioivia aineita, ei hajusteita eikä väriaineita, koska nekin voivat olla herkistäviä.

Jos työntekijän käsiin ilmaantuu ihottumaa, haavaumia tai kynsivallintulehdus, hänen tulee ottaa yhteys henkilökunnan työterveysasemalle, jossa annetaan ohjeita käsien suojausta ja mahdollista hoitoa varten sekä tarvittaessa sairauslomaa.

Takaisin alkuun

Suojainten käyttö  

Video: Suojainten pukeminen ja riisuminen

Suojakäsineiden tarkoitus on suojata potilasta tartunnoilta ja estää infektion leviäminen henkilökunnan käsien välityksellä potilaasta toiseen ja ympäristöön. Niiden tarkoitus on myös suojata työntekijän käsiä ulkoiselta kontaminaatiolta, eritteiltä ja lialta. Suojakäsineet suojaavat työntekijän käsiä veden ja desinfektioaineiden ärsyttävältä vaikutukselta.

Käsiä pyritään suojamaan eritekontaminaatiolta käyttämällä suojakäsineitä.

Erilaiset hoitotilanteet ja -tehtävät vaativat puhtaustasoltaan ja kestävyydeltään erilaisia suojakäsineitä.

Suojakäsineitä on käyttötarkoituksen mukaan:

  • Kertakäyttöisiä 

a) steriilejä

b) tehdaspuhtaita ja työntekijää

Suojaa potilasta ja työntekijää

  • Monikäyttöisiä 

a) henkilökohtaisia

Suojaa työntekijän käsien ihoa

Steriilejä, kertakäyttöisiä leikkauskäsineitä käytetään leikkauksissa ja niihin verrattavissa toimenpiteissä. Erilaisissa toimenpiteissä ja tutkimuksissa käytetään steriilejä toimenpidekäsineitä (keskuslaskimokatetrin laitto, biopsiat, punktiot jne.). Lyhytkestoisissa toimenpiteissä ei käsineeltä vaadita niin suurta kestävyyttä ja lujuutta kuin leikkauskäsineeltä.

Tehdaspuhtaita tutkimuskäsineitä käytetään pääasiassa vähentämään työntekijän käsien kontaminoitumista tehtäessä sellaisia hoitotoimia, joihin liittyy eritekosketuksen mahdollisuus, eristyspotilaan hoidossa, käsiteltäessä näytteitä sekä siivoustyössä. Työntekijän kontaminaation estämiseksi ei tarvita steriileitä suojakäsineitä.

Monikäyttöisiä käsineitä käytetään suojaamaan työntekijän ihoa jatkuvalta veden tai desinfektio- ja pesuaineiden ärsytykseltä jne. Käsineitä käyttävät lähinnä elintarviketyöntekijät, laitoshuoltajat ja välinehuoltajat. Näissä tapauksissa käsineet ovat henkilökohtaiset. Nämä käsineet huolletaan aina käytön jälkeen pesten käsineet sisä- ja ulkopuolelta. Käsineet kuivataan nurinpäin käännettyinä.

Suojakäsineitä on saatavilla erilaisista materiaaleista valmistettuina. Valittavana on vinyyli-, lateksi- ja nitriilikäsineitä. Vinyylikäsineitä (vinyyli = muovi) suositellaan käytettävän lyhytkestoisissa työtehtävissä. Lateksikäsineitä (luonnonkumi tai synteettinen kumi) käytetään pitempikestoisissa työtehtävissä niiden paremman kestävyyden vuoksi. Lisäksi niitä suositellaan käytettäväksi käsiteltäessä esim. runsaasti verisiä eritteitä ja eritteisiä haavoja. Nitriilikäsineet soveltuvat kumiallergisille sekä käsineen parempaa kestävyyttä vaativiin työtehtäviin kuten kipsin poisto. Kertakäyttöisiä tehdaspuhtaita ja steriilejä polyeteenikäsineitä ("Mikki Hiiri") ei suositella käytettäväksi missään hoitotilanteissa niiden heikkolaatuisuuden vuoksi.

Jos potilas on herkistynyt luonnonkumille ("natural latex"), niin kaikissa suojakäsineitä vaativissa tutkimus- ja hoitotilanteissa on käytettävä vinyylikäsineitä tai keinokumisia suojakäsineitä. Kumille herkistyneet henkilöt voivat saada pienestäkin kumikosketuksesta anafylaktisen reaktion varsinkin leikkaustilanteessa ja sisätutkimuksessa.

Puuterillisia suojakäsineitä ei suositella käytettäväksi.

Myös suojakäsineet kontaminoituvat. Suojakäsineitä käytettäessä on huomioitava, ettei levitetä suojakäsineillä mikrobeja kohteesta toiseen. Jos työvaiheen kestäessä pitää tehdä jotain muuta, esim. vastata puhelimeen tai selata sairaskertomusta, pitää suojakäsineet poistaa ja kädet desinfioida ennen kuin muuhun kohteeseen kosketaan. Työvaiheen jatkuessa vielä tämän jälkeen otetaan käyttöön uudet suojakäsineet.

Suojakäsineillä ei kosketella toimenpiteen kestäessä mitään muita kohteita, vaan suojakäsineet vaihdetaan aina siirryttäessä työvaiheesta toiseen. Kertakäyttöisiä suojakäsineitä ei voi pestä eikä desinfioida. Suojakäsineet puetaan desinfioituihin, kuiviin käsiin. Ne riisutaan mahdollisimman vähän kontaminoiden käsien ihoa eli tartutaan käsinekädellä käsineen ulkopinnalta ja vedetään käsine pois siten, että likainen puoli jää sisään. Sen jälkeen paljas käsi työnnetään toisen käsineen suusta ja autetaan käsine pois niin, että käsineet jäävät sisäkkäin päällimmäisen käsineen puhdas pinta päällepäin ja laitetaan jätteisiin. Lopuksi desinfioidaan kädet.

    • Suojakäsineiden käyttö ei poista käsien desinfektion velvoitetta!
    • Käytä oikeanlaisia käsineitä oikeassa paikassa oikeaan aikaan!
  • Suojatakki ja -esiliina 

Suojatakin ja -esiliinan tarkoitus on estää sen alla olevan vaatetuksen likaantuminen ja/tai kastuminen eritteistä. Suojatakkia tai -esiliinaa käytetään, kun on työasun eritteillä tahriutumisen vaara ja eristystilanteissa ohjeiden mukaisesti. Kädet desinfioidaan aina suojainten riisumisen jälkeen. Suojatakki ja -esiliina ovat kertakäyttöisiä ja ne laitetaan välittömästi käytön jälkeen jätteisiin. Monikäyttöiset konepesun kestävät suojaesiliinat, joita käytetään esim. potilaita suihkutettaessa, urologisissa toimenpiteissä tai obduktiossa, laitetaan käytön jälkeen pyykkiin.

Suu-nenäsuojusta käytetään aseptiikkaa vaativissa tehtävissä ja toimenpiteissä, kuten leikkauksissa, punktioissa ja joissakin tutkimuksissa toimenpidekohtaisesti. Sitä käytetään joissakin eristystapauksissa suojaamaan potilasta ja henkilökuntaa. Sen tarkoitus on estää pisaroiden ja niiden mukana mikrobien pääsy työntekijän suusta, nenästä ja nielusta potilaaseen, avoimeen haavaan tai muuhun vastaavan paikkaan. Sitä voidaan käyttää myös suojaamaan työntekijää potilaan infektioilta tai estää roiskeiden joutuminen työntekijän suuhun. Eristysohjeissa mainitaan erikseen, onko suu-nenäsuojus tarpeen tarttuvaa tautia sairastavan potilaan hoidon yhteydessä.

Suu-nenäsuojus on aina kertakäyttöinen, potilaskohtainen ja toimenpidekohtainen. Suojain poistetaan toimenpiteen jälkeen ja laitetaan jätteisiin. Sitä ei kosketella välillä käsin eikä lasketa kaulalle. Kostuttuaan suunenäsuojus päästää mikrobit läpi, jolloin se vaihdetaan. Suojaimen poistamisen jälkeen desinfioidaan kädet.

Suu-nenäsuojus ei suojaa ilmateitse tarttuvilta taudeilta. Mikäli suojautuminen ilmatartunnalta on tarpeen, käytetään hengityksensuojainta. Tilanteissa joissa ilma- tai pisarateitse tartuttavaa potilasta joudutaan kuljettamaan, voidaan potilaalle tarvittaessa pukea suunenäsuojus. On huomioitava, että uloshengitysventtiilillä varustettua hengityksensuojainta ei saa laittaa potilaalle, koska se suojaa vain käyttäjäänsä, mutta ei estä mikrobien leviämistä uloshengityksen kautta.

Video: Suojainten pukeminen ja riisuminen kun käytetään hengityksen suojainta

Hengityksensuojain suojaa käyttäjää ilmateitse tarttuvilta mikrobeilta, mikäli se suodattaa 1-5 µm kokoiset hiukkaset. Suojainten tulee täyttää EN149:2001 standardin vaatimukset. Hengityksensuojaimen teho ilmoitetaan kokonaissuojaustehona, jossa on otettu huomioon sekä suodattimen eli filtterin teho että suojaimen reunoilta tapahtuva ohivuoto. Sairaalassa käytetään FFP2 tai FFP3-luokan suojaimia. FFP2-suojainten kokonaissuojausteho on > 92 % ja FFP3-suojainten > 98 %. Suojaimen tiiviys lisää jonkin verran hengitysvastusta, joten suojaimissa on venttiili, joka helpottaa uloshengitystä ja tekee suojaimen käytön miellyttävämmäksi. FFP3-suojaimista käytetään yleensä aina venttiilillisiä suojaimia. Leikkaussalissa tulisi käyttää tällaisen suojaimen päällä vielä kirurgista suu-nenäsuojusta, koska venttiilillinen suojain ei suodata ulos-tulevaa ilmaa. FFP2-suojaimista voidaan käyttää sekä venttiilittömiä että venttiilillisiä.

Suojaimet tilataan TAYS:n sairaanhoitotarvikevarastosta.
Venttiililliset suojaimet toimitetaan 10 kappaleen laatikoissa ja venttiilittömät FFP2-suojaimet 20 kappaleen laatikossa.
Nimikenumero on 474928 (käsittää sekä FFP2 ja FFP3 -suojaimet).

Suojainluokka

Tuotenumero

FFP2   1862 tai 1872V

V = uloshengitysventtiili siniset kiinnitysnauhat

FFP3 1873V V = uloshengitysventtiili punaiset kiinnitysnauhat

Päivystysaikana suojaimia voi saada yksiköistä, joissa niiden tarve on yleisin.
Näitä yksiköitä ovat:

  • PEA (ensiapu)
  • TEHO (teho-osasto)
  • B00 (infektio-osasto Hatanpäällä)
  • L04 (lasten infektio-osasto 4)

Tilanteet joissa henkilökunnan tulee käyttää hengityksensuojaimia

Tuberkuloosi:

  • kun potilaan epäillään sairastavan tartuttavaa tuberkuloosia (potilas sijoitetaan yhden hengen huoneeseen kunnes siirto eristyshuoneeseen järjestyy)
  • aina erityshuoneessa, jossa hoidetaan tartuttavaa tuberkuloosia (yskösvärjäys on positiivinen) sairastavaa potilasta
  • kun tartuttavalle potilaalle tehdään toimenpiteitä tai tutkimuksia eristyshuoneen ulkopuolella (esimerkiksi röntgenyksikössä, toimenpidehuoneessa, leikkaussalissa )
  • potilasta kuljettava henkilökunta käyttää hengityksensuojainta, kun tartuttavaa potilasta kuljetetaan sairaalassa tai sairaalan ulkopuolella

Muut käyttötilanteet

  • lintuinfluenssa
  • sars
  • verenvuotokuume
  • isorokko ja näiden epäilytapaukset

Hengityksensuojaimen pukeminen

Suojain tulee pukea kasvoille huolellisesti, sillä ohivuoto suojaimen reunoilta vaikuttaa oleellisesti suojaustehoon. Katso hengityksensuojaimen pukemisohje (ohje löytyy myös THL:n nettisivulta).

Suojaimen käytöstä

Hengityksensuojain on henkilökohtainen ja ensisijaisesti kertakäyttöinen. Lääkeresistentin potilaan hoidossa, leikkaussaleissa ja muissa toimenpidetiloissa hengityksensuojain on aina kertakäyttöinen. Huomioitava, että leikkaustyöryhmän tulee käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta hengityksensuojaimen päällä.
On muistettava, että tartuttava potilas ei saa käyttää venttiilihengityssuojainta, sillä uloshengitysventtiili ei suodata uloshengitysilmaa.

Hiussuojuksen tarkoituksena on suojata aseptisia alueita, erityisesti leikkaushaavaa, hiuksilta ja hilsepartikkeleilta ja niiden mukana seuraavilta mikrobeilta, sekä suojata joissakin tilanteissa työntekijää veri- ja eriteroiskeilta. Esimerkiksi koko leikkausryhmä käyttää hiussuojusta. Sen sijaan muiden leikkaus-osaston käytävätiloissa tai kanslioissa kävijöiden ja heräämössä työskentelevien ei ole tarpeen käyttää hiussuojusta. Samaa hiussuojusta voi käyttää koko työvuoron ajan, ellei sitä oteta välillä päästä pois. Mikäli se otetaan välillä pois, se laitetaan jätteisiin, desinfioidaan kädet ja laitetaan tarvittaessa uusi. Hiussuojusta käytetään myös, kun potilasta hoidetaan tietyssä eristyksessä. Elintarviketyöntekijät käyttävät hiussuojusta silloin kun he käsittelevät muille tulevia pakkaamattomia ja herkästi pilaantuvia elintarvikkeita. Käytöllä estetään mahdollisen hiusten ja niiden mukana mikrobien pääsy ruokaan. Hiussuojuksen tulee peittää kaikki hiukset! Hiussuojuksen pukemisen ja riisumisen jälkeen desinfioidaan kädet. Hiussuojus on aina kertakäyttöinen.

Silmäsuojuksia käytetään estämään veri- ja eriteroiskeiden pääsyä silmiin erityisesti toimenpiteissä sekä joissakin eristystapauksissa. Silmäsuojukset suojaavat myös sivulta tulevilta roiskeilta. Silmäsuojuksia on kertakäyttöisiä ja monikäyttöisiä. Kertakäyttöiset laitetaan käytön jälkeen jätteisiin ja monikäyttöiset huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan käytön jälkeen. Kädet desinfioidaan aina silmäsuojuksen riisumisen jälkeen.

  • Kengänsuojukset

Kengänsuojukset eivät ole sairaalahygienian vuoksi tarpeen.

Takaisin alkuun

Aseptinen töiden suoritus  

Aseptinen työskentely on sairaalan koko henkilökunnan vastuulla. Yksikin aukkokohta tartunnan torjumisen ketjussa vaarantaa koko järjestelmän ja saattaa altistaa potilaan infektioille.

Aseptiikan tavoitteiden mukainen työskentely edellyttää aseptisen työjärjestyksen noudattamista. Tämä tarkoittaa, että kaikessa työskentelyssä noudatetaan puhtausjärjestystä.

Työ aloitetaan puhtaimmasta työosuudesta ja edetään likaisempaan.

Saman potilaan kanssa työskentely voi sisältää työvaiheita, joissa on siirryttävä suojakäsineiden käyttöön. Toisin sanoen samankin potilaan hoidossa voi olla työvaiheita, joissa likaisia toimenpiteitä seuraa puhdas ja toisin päin, esimerkiksi respiraattoripotilaan hengitysteiden imeminen, infuusiolaitteiden liitäntöjen korjaamiset ja haavasiteiden vaihto. Tällöin mentäessä likaisemmasta työstä puhtaaseen työhön poistetaan suojakäsineet, desinfioidaan kädet ja tarvittaessa laitetaan uudet suojakäsineet.

Veritapaturmien välttäminen  

Veritapaturma tarkoittaa työntekijän altistumista tartuntavaaraa aiheuttavalle verelle, jolloin veri voi aiheuttaa tartunnan työntekijälle. Tällaisia ovat esimerkiksi verisen neulan tai muun verisen esineen pisto tai viilto, veren joutuminen suun limakalvolle, silmän sidekalvolle, tai haavaiselle tai ihottumaiselle iholle.

Terve, ehjä iho muodostaa hyvän suojan veriteitse tarttuvia taudinaiheuttajia vastaan. Näkyvästi terveelle iholle joutunut veri ei aiheuta tartunnan vaaraa.

Kaikkeen vereen suhtaudutaan kuin siinä voisi olla taudinaiheuttajamikrobi. Verta, verisiä välineitä ja verieritteitä käsitellään aina suojakäsineet käsissä.

Työskentelyolosuhteiden ja -ympäristön tulee olla turvallinen. Työskennellään rauhallisesti ja suunnitelmallisesti ja käytetään laadukkaita ja turvallisia työvälineitä, esimerkiksi turvaneuloja tai -kanyyleja.

Teräviä instrumentteja käsitellään katse-etäisyydellä. Käytetyt terävät, pistävät ja viiltävät instrumentit laitetaan suoraan tehdasvalmisteiseen särmäisjäteastiaan, jotka ovat iskunkestäviä ja valmistettu teräviä esineitä läpäisemättomästä materiaalista. Särmäisjäteastian tulee olla käden ulottuvilla ja vakaalla alustalla. Särmäisjäteastia täytetään merkkirajaan saakka ja suljetaan huolellisesti.

Neulan laitto takaisin neulansuojukseen on kiellettyä.

Toimi näin:

  • Kerää injektionantoa tai kanylointia varten tarvittavat välineet valmiiksi.
  • Huolehdi että saatavillasi on särmäisjäteastia ja huomioi että se ei ole liian täynnä.
  • Käytä turvalliseen käyttöön suunniteltuja työvälineitä aina kun mahdollista.
  • Pyri toteuttamaan toimenpide riittävässä valaistuksessa.
  • Huomioi asiakas yksilöllisesti. Mikäli on olemassa riski asiakkaan arvaamattomasta käyttäytymisestä pistosta annettaessa, tilanteeseen ei saa mennä yksin.
  • Älä laita neulaa takaisin neulansuojukseen, vaan laita se suoraan särmäisjäteastiaan.

Eritetahrojen poistaminen  

Ilmaantuneet eritetahrat poistetaan mahdollisimman nopeasti. Eritetahra on verta, ulostetta, virtsaa, limaa, sylkeä, kehon nestettä, märkäeritettä tms. eritettä, jota ihmisestä erittyy. Erite on mikrobeille hyvä kasvu-alusta, jossa mikrobit pääsevät lisääntymään ja sitä kautta leviämään. Eritetahradesinfektiolla ehkäistään eritteen mukana ympäristöön mikrobien leviäminen.
Taysissa on eritetahradesinfektioaineena käytössä kloori 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2%. Suojakäsineitä käytetään aina eritteitä poistettaessa. Suojakäsineiden poistamisen jälkeen desinfioidaan kädet.

Takaisin alkuun


Päivitetty 3.10.2014 7:52   Julkaistu 26.5.2010 15:09