Graafiseen versioon

Ulkomailla matkaillut potilas

Karpapeneemeille resistentit enterobakteerit ja muut vastustuskykyiset mikrobit ovat nopeasti lisääntyneet Euroopassa. Sairaalahygieenisesti ongelmalliset meropeneemille / imipeneemille resistentit gramnegatiiviset sauvabakteerit tuottavat karbapenemaasia eli entsyymiä, joka tuhoaa kaikki tai lähes kaikki beetalaktaamiantibiootit (penisilliinit, kefalosporiinit, karbapeneemit). Useat kannat ovat lisäksi resistenttejä muille tai kaikille käytössä oleville mikrobilääkkeille. Karbapeneemeille resistenttien enterobakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon on käytettävissä vain muutamia teholtaan epävarmoja antibiootteja.

Jokaisen sairaalaan jäävän potilaan ulkomaanmatkailu tulee selvittää viimeisen puolen vuoden ajalta heti sairaalaan tullessa. Karbapeneemeille resistentit enterobakteerit ja muut resistentit mikrobit ovat ulkomaisissa sairaaloissa Suomen sairaaloita yleisempiä. Tästä syystä ulkomailla sairaalahoidossa olleiden potilaiden hoidossa noudatetaan tiukkoja hygieniaohjeita. Intiassa, Bangladeshissa ja Pakistanissa matkailleisiin potilaisiin kohdistetaan erityistoimia. Ulkomailla sairaanhoitoa saaneiden infektio-ongelmista on syytä herkästi konsultoida infektiolääkäriä.

On huomioitava, että jos kosketuseristys on aiheellinen (ks. taulukko alla), se tulee kestämään vä-hintään 6-7 vuorokautta, koska näytteitä otetaan useana päivänä (ks alimmainen taulukko, näyt-teenoton yhteenveto) ja niiden vastaamiseen kuluu 1-3 vuorokautta. Kaikkien näytteiden tulee olla vastattuna, ennen kuin käynnistetyt kosketuseristystoimet puretaan

Tämä ohjeisto koskee seuraavia tilanteita:

  1. Suorat sairaalasiirrot
    Ulkomailta sairaalasiirtona tulleet potilaat hoidetaan tavanomaisten varotoimien lisäksi kosketus-tartuntaeristyksessä yhden hengen huoneessa ja otetaan MDRsVi (katso näytteenotto), MRSA -seulontanäytteet, VRE -viljely sekä virtsaviljely. Kosketuseristys voidaan purkaa, mikäli kaikki seulontanäytteet on otettu ja resistenttejä mikrobeja ei ole todettu.
  2. Potilas on ollut sairaalahoidossa ulkomailla edeltävän kuuden kuukauden aikana yli vuorokauden.
    Potilaat hoidetaan tavanomaisten varotoimien lisäksi kosketuseristyksessä ja otetaan MDRsVi (katso näytteenotto), MRSA -seulontanäytteet, VRE -viljely sekä virtsaviljely. Kosketuseristys voi-daan purkaa, mikäli kaikki seulontanäytteet on otettu ja resistenttejä mikrobeja ei ole todettu. Mikäli potilaalla todetaan moniresistentti gramnegatiivinen sauvabakteeri tai muu eristystä vaativa mikrobi, hoidetaan potilas kosketuseristyksessä myös tulevilla hoitojaksolla.
  3. Potilas on matkaillut Intiassa, Bangladeshissa tai Pakistanissa viimeisen 6 kk aikana.

    Potilaista otetaan MDRsVi (katso näytteenotto), MRSA -seulontanäytteet, VRE -viljely sekä virt-saviljely. Mikäli näissä maissa matkailleilla potilailla on infektio-oireita, kuten esimerkiksi kuumet-ta, heitä hoidetaan tavanomaisten varotoimien lisäksi kosketuseristyksessä. Ripulioireiset sai-raalapotilaat eristetään aina.

Tilanne

Kosketuseristyksen kesto alkavalla hoitojaksolla

Kosketuseristyksen kesto, jos resistentti mikrobi todetaan

Suora sairaalasiirto

Kunnes näytteet on vastattu negatiivisena

Aina tulevillakin hoitojaksoilla

Edeltävän 6 kk aikana ulkomailla sairaalassa

Kunnes näytteet on vastattu negatiivisena

Aina tulevillakin hoitojaksoilla

Edeltävän 6kk:n aikana Intiassa, Bangladeshissa tai Pakistanissa matkaillut (ei sairaalahoitoa)Tavanomaiset varotoimet. Kosketuseristys, jos infektio-oireita tai jos näytteissä kasvaa resistentti bakteeriAina tulevillakin hoitojaksoilla

Kosketuseristyksen toteutus

1. Huonesijoitus

Potilas sijoitetaan yhden hengen huoneeseen, jossa on WC- ja pesutilat. Mikäli huoneessa / huoneissa ei ole WC-pesutiloja, järjestetään oma WC ja pesutila vain näiden potilaiden käyt-töön.
Huoneesta poistetaan kaikki ylimääräiset tavarat ja ne, jotka eivät kestä desinfiointia.           

2. Potilaan informointi

Potilaalle kerrotaan, että ulkomaisissa sairaaloissa bakteereiden antibioottiherkkyystilanne on erilainen Suomeen verrattuna ja että tämän vuoksi noudatetaan etukäteisvarotoimia mahdollisten antibiooteille vastustuskykyisten mikrobien leviämisen varalta. Potilaalle opastetaan hyvä käsihygienia ja käsihuuhteiden käyttö. Potilaiden omaisille opastetaan käsihygienia ja käsidesinfektioaineiden käyttö.

3. Hoitohenkilökunta

Potilaan / potilaiden hoitoon voidaan joutua kohortoimaan oma hoitohenkilöstö, jos karbapenemaasia tuottava bakteeri todetaan. Asiasta tulee konsultoida herkästi infektiolääkäriä.

4. Käsihygienia

Huolellinen käsihygienia kaikessa toiminnassa.

Käsihuuhdetta käytetään aina osastolle tultaessa ja sieltä poistuttaessa, ennen ja jälkeen potilaskontaktin, ennen ja jälkeen hoitotoimenpiteiden, ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen, ennen näppäimistöihin koskemista. Käsikoruja (sormukset, rannekkeet, rannekellot) ei käytetä. Rakennekynnet eivät hoitotyössä ole sallittuja. Kynsien tulee olla lyhyet ja hyväkuntoiset.

5. Suojaimet

  • Suojatakki
    Kertakäyttöistä suojatakkia käytetään aina potilaan lähihoidossa, kun ollaan kosketuksissa potilaaseen tai hänen vuodevaatteisiinsa.
  • Käsineet

    Suojakäsineitä käytetään aina potilaan hoitotoimissa ja kosketeltaessa hänen vuodevaatteitaan. Suojakäsineitä vaihdetaan aseptisen työjärjestyksen mukaisesti.
  • Suu-nenäsuojus
    Suu-nenäsuojusta käytetään aina potilashuoneessa oleskeltaessa. Kädet desinfioidaan ennen ja jälkeen suojainten käyttöä.

6. Tutkimus- ja hoitovälineistö          

Sairaskertomuksia ja kiertokärryä yms. ei viedä potilashuoneeseen. Potilashuoneessa käytetään huonekohtaisia tai kertakäyttöisiä välineitä, joita varataan noin vuorokauden käyttötarve. Monikäyttöiset välineet desinfioidaan koneellisesti tai kemiallisesti.

  • Liotus upotettuna kloori 5000 ppm yksi tunti tai Erisan Oxy+ 5 % 15 minuuttia tai pyyhintä 10 minuutin ajan siten että pinta on koko ajan tasaisen kostea.

7. Ruokailu
Normaali käytäntö.

8. Pyykki

Vältetään tekstiilien pöllyttämistä. Pyykkiä käsiteltäessä käytetään suu-nenäsuojusta, suojatakkia ja suojakäsineitä. Likapyykki kaksoispakataan eli kerätään potilashuoneessa pesussa saumoista aukenevaan pyykkipussiin joka laitetaan toiseen, keltaiseen pyykkipussiin. Likapyykkiä ei pudoteta pyykkikuilusta, vaan se haetaan osastolta.

9. Näytteiden otto ja käsittely

Näytteenoton aikana käytetään kertakäyttöistä suojatakkia, suojakäsineitä ja suu-nenäsuojusta. Näytteet voidaan lähettää tutkittaviksi tavallista käytäntöä noudattaen. Lähetteeseen merkitään kosketuseristys.

10. Työasu

  • hoitohenkilöstö käyttää työasua, joka vaihdetaan mahdollisimman usein ja aina silloin, kun asu likaantuu
  • lääkärintakki vaihdetaan vähintään kerran viikossa, hihat on pidettävä käärittynä kyynärpään tasolle (myös oman paidan hihat)
  • sairaalahuoltajat käyttävät työasua, joka vaihdetaan päivittäin

11. Haavanhoito

  • käytetään aina kertakäyttöistä suojatakkia ja suu-nenäsuojusta
  • suuritöisissä haavanhoidoissa työskennellään pareittain
  • noudatetaan aseptista työjärjestystä ja hyvää käsihygieniaa

12. Siivous

Ulkomailla sairaanhoitoa saaneen potilaan huone siivotaan mahdollisuuksien mukaan viimei-seksi. Muussa tapauksessa käytetään huonekohtaisia tai kertakäyttöisiä siivousvälineitä. Ylläpi-tosiivous ja loppusiivous tehdään heikosti emäksisellä puhdistusaineella. Erikseen sovituissa ta-pauksissa käytetään klooriyhdistettä 500 ppm vahvuisena. Tärkeätä on puhdistaa kosketuspin-nat (myös apuvälineiden, nesteensiirtotelineiden yms.) päivittäin ja eritetahrat aina heti niiden ilmaannuttua desinfektioaineella. Siivousvälineet desinfioidaan aina käytön jälkeen.

Mikäli käytetään yhteistä peseytymis- ja/tai saunatilaa, ulkomailla sairaanhoitoa saanut käy pe-seytymässä viimeisenä ja peseytymistila siivotaan desinfektioaineilla ennen seuraava potilas-ta/asukasta.

Mikäli karbapenemaasia tuottava bakteerikanta potilaalta löytyy, voidaan siivoustoimia joutua vielä lisäämään yllä kuvattuun verrattuna. Tässä tapauksessa on syytä olla yhtey-dessä hygieniayksikköön.

Näytteenotto

  1. MRSA-seulontanäytteiden (nenä, nielu, mahdolliset infektiofokukset, kanyylin juuret, katetrivirtsa. Pyyntönumero 4358, MRSA Vi) lisäksi ulkomailla sairaalahoitoa saaneelta potilaalta otetaan:
  2. Moniresistentit gramnegatiiviset sauvat, viljely (ATK-numero ja lyhenne9690 –MDRsVi)
    Näyte otetaan anuksesta ns. rectal swab -näytteenä (työnnetään dacron-tikku n. 5 cm syvyydelle peräsuoleen, pyöräytetään tikkua koskettaen suolen seinämää ja vedetään tikku pois). Näytteenottotikku laitetaan geelikuljetusputkeen ja toimitetaan laboratorioon. Lähetteeseen tulee merkitä maa, jossa potilas on saanut sairaalahoitoa. MDRsVI-näyte otetaan hoitojakson aikana 2 päivän välein vähintään kolmasti. Mikäli potilas siirtyy toiselle osastolle tai hoitoyksikköön, tulee seulontanäytteiden ottamisen jatkamisesta informoida vastaanottavaa yksikköä. Mikäli potilas kotiutuu ennen kuin hänestä on otettu kolmet näytteet, tulee näytteenotto (3 näytettä 2 päivän välein) uusia seuraavalla hoitojaksolla, jos laitoshoitoon joutuminen toteutuu 6kk sisällä ulkomaalaisesta sairaanhoitojaksosta. Potilasta hoidetaan silloinkin kosketuseristyksessä, kunnes näytteet on vastattu negatiivisina.
  3. Virtsan bakteeriviljelynäyte (ATK-numero ja lyhenne U-BaktVi, 1155).
  4. Enterokokki, vankomysiiniresistentti, viljely (ATK-numero ja lyhenne VREVi, 1788)
    Tutkimus tehdään yleensä ulosteesta ja tarvittaessa myös muista näytteistä. Näyte laitetaan dacrontikulla geelikuljetusputkeen.
  5. Jos potilaalla on infektio-oireita, potilaasta otetaan lisäksi tilanteen edellyttämiä infektionäytteitä resistenttien mikrobien seulontanäytteiden lisäksi (veriviljelyt, haavojen bakteeriviljely ym.) Kuuden kuukauden sisällä ulkomailla sairaalahoidossa olleiden potilaiden hoidosta on usein syytä konsultoida infektiolääkäriä.


Näytteenoton yhteenveto:

Näyte

Sairaalaan tulopäivä (päivä 0)

2 päivää sairaalaan tulosta

4 päivää sairaalaan tulosta

1. 4358 MRSAVi

 

 

2. 9690 MDRsVi

3. 1155 U--BaktVi

 

 

4. 1788 VREVi

5. Infektio-oireiden mukaiset näytteet

            tarvittaessa


Muille osastoille siirtyvät potilaat

Vastaanottavaa yksikköä tulee informoida kosketuseristyksestä ja seulontanäytteiden (ks. seulontaohje) ottamisesta.

Aiemmin todettu resistentin mikrobin kantajuus

Todettu resistentin mikrobin kantajuus kirjataan (hygieniahoitajat kirjaavat) Mirandan hälytystietoihin, jotka avautuvat sähköistä sairauskertomusta avattaessa.


Päivitetty 19.5.2014 14:44   Julkaistu 13.12.2010 15:42